Komissiolta verkkotyökaluja sisämarkkinoiden toiminnan tehostamiseen
Komissio esittää, että viranomaisten kanssa asioimiseen tarkoitettuja EU-tason verkkopalveluita kootaan yhteen ja sähköistä riitojenratkaisumekanismia tehostetaan. Uudistuksista on hyötyä yrityksille, jotka harkitsevat toiminnan laajentamista sisämarkkinoille tai toimivat jo useammassa maassa. Pakettiin sisältyvä esitys uudesta komission tiedonhankintatyökalusta on sen sijaan altis kritiikille, koska se voi vaarantaa yritysten liikesalaisuuksien suojan ja uhkaa aiheuttaa hallinnollista taakkaa.
Yrityksille ja kansalaisille on jo nykyään tarjolla lukuisia sähköisiä palveluita, joiden apuun nämä voivat turvautua liikkuessaan EU:ssa. Palveluihin kuuluvat esimerkiksi keskitetyt asiointipisteet ja yhteyspisteet palveluntarjoajille, tavarakaupan harjoittajille ja kuluttajille.
Saatavilla olevat palvelut ovat kuitenkin hajallaan ja kapea-alaisia, minkä vuoksi niitä ei osata hyödyntää. Komission aloite palveluiden kokoamisesta yhden portaalin, niin kutsutun Single Digital Gatewayn, alle onkin tervetullut uudistus.
EU:n rooli tieto- ja neuvontapalveluiden yhteentoimivuuden kehittämisessä ja rajat ylittävän käytettävyyden varmistamisessa on merkittävä. Asetuksen tasoinen lainsäädäntöinstrumentti ei välttämättä ole silti tarpeellinen tai paras keino tavoitteiden saavuttamiseen. Digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämisessä voidaan hyödyntää jo tehtyä työtä, mukaan lukien CEF-ohjelman (Connecting Europe Facility) ja ISA-ohjelman (Interoperability Solutions for European Public Administrations) yhteydessä kehitettyjä työkaluja, joilla tuetaan digitaalisten palveluiden ja infrastruktuurin käyttöönottoa.
EK kannustaa pohtimaan sääntelyn vaihtoehtona myös standardisointia, jonka avulla voidaan sopia julkisten palvelujen tiedoille yhteiset sisältö- ja laatustandardit sekä yhdenmukaiset tietomallit. Näin varmistettaisiin tiedon löydettävyys ja yhteentoimivuus.
Elinkeinoelämän näkökulmasta olennaista on, että Single Digital Gateway toimii paitsi alustana, josta yritykset saavat tarvitsemansa tiedot ajantasaisena, myös kanavana yritysten ja viranomaisten väliselle yhteydenpidolle. Sen tulisi mm. mahdollistaa sähköiset ilmoitusmenettelyt sekä tarjota neuvontapalveluita ja ohjata apua tarvitsevia yrityksiä eteenpäin. Tärkeätä portaalin toteuttamisessa on jo olemassa olevien verkkopalvelujen saumaton yhteensovittaminen ja rajat ylittävän vuorovaikutuksen takaaminen.
Toisen osan paketista muodostaa SOLVIT-riitojenratkaisumekanismin kehittäminen. SOLVIT on tarkoitettu tilanteisiin, joissa EU-kansalainen tai EU-maahan rekisteröity yritys katsoo toisen maan viranomaisen tulkitsevan EU-säännöksiä virheellisesti. Komissio haluaa kehittää järjestelmää parantamalla tiedonanto- ja yhteistyökeinoja. Selvitettävänä on myös, voisiko SOLVIT:n kautta kerättyjä tietoja hyödyntää muissa komissiolle tehdyissä valituksissa.
Komissio esittää myös, että sen käyttöön luotaisiin uusi tiedonhankintatyökalu SMIT, jonka avulla kerättäisiin tietoa sisämarkkinahäiriöistä. Vaikka komission tarkoitus olisi hyvä, sisältyy työkaluun lukuisia ongelmia. SMIT:n käyttötilanteita ei ole rajattu ennalta, vaan sitä voitaisiin soveltaa aina, kun EU-lainsäädännön soveltamisessa havaitaan vakavia vaikeuksia. Komissio saisi myös oikeuden kerätä yrityksiltä liikesalaisuuksien piiriin kuuluvaa tietoa. Velvoitteiden laiminlyömiseen on myös liitetty merkittävät liikevaihtoon sidotut sanktiot.
Pakettiin sisältyvien aloitteiden jatkokäsittelyssä on olennaista huolehtia siitä, että ratkaisut helpottavat yritysten pääsyä sisämarkkinoille. Päätöksiä, joilla lisätään yritysten hallinnollista taakkaa ja äärimmillään vaarannetaan liikesalaisuuksien suoja, tulisi välttää.
