Liikenneinfran suunnittelu tulisi uudistaa Suomessa
Maailman markkinoilla toimivat suomalaisyritykset edellyttävät maailmanluokan infraa ja logistiikkaa tuotteilleen ja palveluilleen. Myös uusien investointien ja toimintojen sijoittuminen Suomeen edellyttää sitä. Tuoreen selvityksen mukaan Suomi jää liikenneinfrassa merkittävästi lähimmästä kilpailijamaasta Ruotsista.
Ruotsi investoi liikenneverkkoon 30 prosenttia enemmän kuin Suomi, kun otetaan huomioon kansantalouden koko. Euromääräisesti investoinnit ovat olleet vuositasolla kolme kertaa suuremmat. Ruotsin hallituksen uusi investointisuunnitelma vuosille 2014–2025 on arvoltaan jopa kuusinkertainen Suomeen verrattuna. Lisäksi Ruotsi panostaa nykyisen tie- ja rataverkon ylläpitoon 30 prosenttia enemmän. Luvut puhuvat puolestaan, ja voi hyvin arvata minne logistiikkaintensiivinen yritys suuntaa katseensa Pohjolassa.
Mihin Suomessa pitäisi ensisijaisesti investoida? EU-luokitellut liikenneverkot tulisi saattaa liikenteen edellyttämään sujuvuuteen ja turvallisuuteen pitkäjänteisillä ohjelmilla. Mitä pitäisi kiireimmin korjata ja ylläpitää? Teitä ja siltoja koko maassa sen mukaan kun yritykset tarvitsevat.
Ruotsin suurilla kaupunkiseuduilla Tukholmassa ja Göteborgissa investoidaan tieliikenteeseen ja niitä varten kerätään paikallisesti tiemaksuja. Jos ruotsalaiskaupungeista otettaisiin mallia, olisivat esimerkiksi Helsinkiin kaavaillun Pisaratunnelin suurimpia rahoittajia junamatkustajat.
Liikenneinfraan tulisi suhtautua uudella tavalla. Tarvitaan kauaskantoisempaa suunnittelua ja päätöksentekoa, joka kattaa suuremmat kokonaisuudet kuin nykyään, niin pääliikenneverkoilla kuin kaupunkiseuduilla. Liikenneinfra on nähtävä kilpailukykytekijänä, joka osaltaan vaikuttaa investointi- ja sijoittumispäätöksiin. Yrityksille hyvän liikenteellisen toimintaympäristön kehittymisnäkymä antaisi osaltaan toimintavarmuutta tulevaisuuteen.
