Maahanmuuttajien työllistäminen on tehokasta kansainvälistymistä
Kiihtyvä eläköityminen ja siitä seuraava huoltosuhteen heikkeneminen pakottavat miettimään Itä-Suomessakin, mistä yritykset saavat osaavaa työvoimaa tulevina vuosina. Suonenjoella aiotaan ryhtyä hyödyntämään systemaattisesti kausityöntekijöitä, joiden joukossa on runsaasti ulkomaisia osaajia esimerkiksi kaupan ja rakentamisen aloilta.
Suomessa meneillään oleva kiihtyvä eläköityminen on johtamassa siihen, että entistä harvempi työntekijä elättää entistä useamman työelämän ulkopuolella olevan. Tämä ns. huoltosuhteen heikkeneminen aiheuttaa nostopainetta sekä työnantajan että työntekijän eläkemaksuihin.
Pelkästään eläkemaksujen kohtuuttoman nousupaineen välttämiseksi Suomessa tarvitaan sekä jo täällä olevien ulkomaalaisten että työperusteisesti Suomeen tulevien maahanmuuttajien työpanosta, korostettiin Suonenjoella 18. huhtikuuta pidetyssä työperusteisen maahanmuuton ennakointiseminaarissa.
Itä-Suomessa opiskelee runsaasti ulkomaalaistaustaisia
Itä-Suomessa oli vuonna 2010 ulkomailla syntyneitä 12 661, vieraskielisiä 11 079 ja ulkomaan kansalaisia 8 438 henkilöä. Eniten Itä-Suomessa on venäläistaustaisia. Vieraskielisen väestö painottuu ikäryhmiin 20–44-vuotiaat.
Itä-Suomeen muutetaan enemmän ulkomailta kuin Itä-Suomesta ulkomaille. Maahanmuuttajat ovat tyypillisesti nuoria aikuisia. Heidän oleskelulupansa on myönnetty useammin työn tai opiskelun perusteella kuin perhe- tai humanitaarisista syistä.
Savolaisissa koulutusorganisaatioissa on useita eri kansallisuustaustoja omaavia opiskelijoita. Esimerkiksi Savon koulutuskuntayhtymässä opiskelee monia ulkomaalaistaustaisia suomalaisia eli henkilöitä, jotka ovat saaneet Suomen kansalaisuuden tai jotka ovat toisen polven maahanmuuttajia. Heidän lisäkseen ulkomaanpassin omaavia on 180 ja näillä yhteensä 32 eri äidinkieltä.
EK: työlupa myönnettävä automaattisesti suomalaisen tutkinnon suorittajalle
EK:n mielestä suomalaisen tutkinnon suorittaneille ulkomaalaistaustaisille opiskelijoille pitäisi myöntää automaattisesti vähintään kahden vuoden työlupa.
– Nämä henkilöt ovat osoittaneet kiinnostuneisuutensa Suomeen ja suomalaisuuteen sekä integroituneet opiskeluaikanaan jo vähintään auttavasti suomalaiseen yhteiskuntaan, aluepäällikkö Jarmo Immonen sanoo.
Immonen muistuttaa, että maahanmuuttajien työllistäminen on elinkeinoelämälle tehokas tie kansainvälistymiseen.
– Useimmiten on tehokkaampaa rekrytoida jo valmiiksi kielen ja kulttuurin tunteva henkilö, jolla voi taustansa vuoksi olla valmiita yhteyksiä, kuin opettaa suomalaistaustaiselle kohdemaan kulttuuri ja kieli. Ulkomaalaistaustaiset opiskelijaharjoittelijat tarjoavat suomalaisille ikkunan ulkomaiseen kieleen ja kulttuuriin.
Suonenjoen mansikanpoimijoissa monen alan osaajia
Yksistään Suonenjoella käy vuosittain noin 4 000 kausityöntekijää. Seminaarissa pidettiin suotavana, että heitä rekrytoitaisiin Suomeen opiskelemaan tai työskentelemään pysyvämminkin.
– Kausityöntekijöistä tehty selvitys osoitti, että poimijoiden joukossa on paljon opiskelijoita, mutta myös kesälomiaan viettäviä ulkomaisia opettajia sekä muun muassa kaupan-, maa- ja metsätalousalan sekä rakennusalan osaajia, Immonen huomauttaa.
Suonenjoen kaupunki suunnittelee palkkaavansa vielä tänä keväänä venäjän ja suomen kielen hallitsevan henkilön, jonka tehtävänä on kiertää alueen yrityksissä ja selvittää, millaista työvoimaa yritykset tarvitsevat. Immonen kannustaa samanlaiseen toimintamalliin muuallakin Itä-Suomessa.