Outi Ervasti bloggaa: Näkökulmia yrittäjyyskasvatuksesta Yrittäjän päivänä

Mielenkiintoinen ohjelma, puhujat ja paljon kotiin vietävää pohdittavaa. Tätä tarjosi Yrittäjän päivän juhla Tampereella 5.9. Oli hienoa, että tänä vuonna teemaksi oli nostettu yrittäjyyskasvatus – kyseessähän on elinkeinoelämän ja koko Suomen menestyksen kannalta aivan keskeinen teema.

On mahtavaa havaita se positiivinen kehitys, joka on tapahtunut nuorten asenteissa yrittäjyyttä kohtaan. Nuoret arvostavat yrittäjyyttä ja yrittäjyys koetaan mm. vapaudeksi tehdä itselle mielekästä työtä. Nuorten roolimallien, kuten Ilkka Paanasen, Minna Parikan ja Mikko Kuitusen kaltaisten valovoimaisten yrittäjien merkitystä yrittäjyysasenteiden reivaantumisessa ei voi aliarvioida.

Mutta myös oppilaitosten tarjoamalla yrittäjyyskasvatuksella ja -koulutuksella on hyvinkin keskeinen rooli. Tämän rinnalla esimerkiksi YES-yrittäjyyskasvatuksen valtakunnallinen verkosto, TAT Nuoret ja Talous, Nuori Yrittäjyys sekä moni muu toimija tarjoaa osaamistaan ja valmiita työkaluja opettajille ja opinto-ohjaajille. Lisäksi OKM julkaisi jokin aika sitten yrittäjyyskasvatuksen linjaukset, ja työelämän tuntemus ja yrittäjyys on yhä vankemmin sisällä myös opetussuunnitelmissa.

Mutta mitä tämän päivän pk-yrittäjät itse tuumivat suomalaisesta yrittäjyyskasvatuksesta ja sen tilasta? Kysyin Fiblonin asiakaskokemuspäällikkö Tuulia Ekbergiltä, Joutsen Finlandin toimitusjohtaja Matias Kotkasaarelta sekä Aro Systemsin myynti- ja markkinointijohtaja Jukka Arolta ajatuksia tämän päivän yrittäjyyskasvatuksesta. Miten yrittäjyyskasvatusta oppilaitoksissa tulisi kehittää, mitä pitäisi tehdä? Alla muutama havainto / viesti yrittäjyyskasvatuksen päättäjille:

• Pk-yrittäjät arvostavat oppilaitosten työtä yrittäjyyskasvatuksessa. He myös mielellään osallistuvat yrittäjyyskasvatukseen alustamalla omia kokemuksiaan ja oppejaan yrittäjyydestä tai tarjoamalla esimerkiksi yritysvierailuja tai TET-jaksoja. Vaikka pk-yritykselle tämä voi olla isokin resurssikysymys, on se hyvä väylä verkottua, löytää uudenlaisia näkökulmia, uutta osaamista ja osaajia yritykseen. Samalla yhteistyö on myös oiva väline vahvistaa pk-yrityksen työnantajakuvaa kovenevassa kilpailussa tulevaisuuden osaajista.
• Yrittäjyys on asenne ja tärkeä osa työelämän taitoja. Yrittäjyyskasvatus, ja erityisesti yrittäjyyskoulutus, antaa valmiuksia yrityksen perustamiseen ja johtamiseen. Kaikista ei kuitenkaan tarvitse tulla yrittäjiä. Sen sijaan jokaisen nuoren on tärkeää ymmärtää edes hiukan yritysmaailman realiteetteja. Vahvistamalla ymmärrystä yritysmaailman lainalaisuuksista pystytään asteittain – toivon mukaan – myös karsimaan kaikkien tunnistamaa suomalaista kateutta yrittäjää kohtaan?
• Yrittäminen on pitkäjänteistä työtä. Lukuisat startup-tapahtumat ovat tuoneet Suomeen uudenlaista, tervettä kasvun dynamiikkaa. Samalla ne kuitenkin voivat antaa nuorelle yrittämisestä liian yksipuolisen kuvan. On tärkeää teroittaa, että menestyvän yrityksen johtaminen ei tarkoita rahoituskierroksia tai nopeita voittoja. Sen sijaan yrittäjyys on enenevässä määrin omistajiensa pitkäjänteistä panostamista yrityksen tuotekehitykseen, henkilöstöön ja tulevaisuuden investointeihin. Pk-yrittäjä kantaa jatkuvaa vastuuta yrityksen menestyksestä, mutta myös yrityksen henkilöstön työpaikoista.
• Yrittäjyys ei ole yhdestä muotista ja vaatii monenlaista osaamista. Yrittäjyyskoulutuksen pääpaino on usein uuden bisneksen perustamisessa, ja ennen kaikkea itsensä työllistämisessä. Yrittäjyyskoulutuksen oppeja voi hyödyntää myös työskentelemällä pk-yrityksessä, jossa joskus voi joutua aloittamaan uransa aika alatasolta. Yrittäjäksi voi ryhtyä myös siirtymällä jo toiminnassa olevan yrityksen puikkoihin, vaikka ei olisikaan ns. perheyrittäjän jälkeläinen. Millaisia valmiuksia koulumaailma voisi siihen antaa?
• Kohtaantoa oppilaitosten ja pk-yritysten välillä petrattava. Oppilaitokset viestivät usein, että yritykset eivät riittävästi tiedä niiden yhteistyömahdollisuuksista. Vastaavasti pk-yritykset saattavat kokea, että oppilaitoksilla on yhteistyöhön enemmän halua kuin valmiita yhteistyömalleja, millä lähteä liikkeelle. Oppilaitosten kiinnostus yritysyhteistyöhön myös koetaan myös helposti liian henkilösidonnaiseksi, kun asian pitäisi olla koko oppilaitoksen agendalla. Yhteistyössä toivotaankin ennen kaikkea oppilaitosten jalkautumista yrityksiin, ja mielellään alustavien, mutta konkreettisten toteuttamiskelpoisten yhteistyöehdotusten kanssa.
• Oppilaitosten yritysyhteistyöhön suunnitelmallisuutta. Toisinaan oppilaitoksen pyyntö luennosta tai yritysvierailusta on tullut yrittäjälle edellisenä päivänä. Yrityksen arki on kuitenkin kiireistä, ja kaikkein parasta olisi, jos yhteistyö sovittaisiin lukkoon jo hyvissä ajoin ennen lukukauden alkua. Näin yrityksessäkin ehdittäisiin valmistautua ja yhteistyöstä saataisiin nuorten kannalta paras anti.
• Oman talousosaamisen rinnalle yhteiskunnallista talousymmärrystä. On erittäin hyvä, että nuorten taloustaitojen ja oman talouden hallinnan merkitys on noussut julkiseen keskusteluun. Tämä on se perusta, jolle on mahdollista rakentaa ymmärrystä myös yhteiskunnan talouden lainalaisuuksista. Menestyvien yritysten hyöty yhteiskunnalle on vielä kohtuullisen hyvin ymmärretty; kun yritykset menestyvät, ne synnyttävät uusia työpaikkoja ja maksavat veroja, ja sitä kautta yhteiskuntaan saadaan lisää hyvinvointia. Sen sijaan se, mitä soisi ymmärrettävän enemmän on, että yritysten toimintaympäristön heikentäminen esim. liiallisin veroin ja maksuin heikentää yrityksen kykyä ylläpitää työpaikkoja, maksaa verotuloja ja heijastuu koko yhteiskunnan hyvinvointiin. Tätä ymmärrystä tulisi lisätä oppilaitosten yrittäjyyskasvatuksessa – kuin koko yhteiskunnassa!