Oppisopimuksella vaikka katu-uskottavaksi rock-toimittajaksi
Oppisopimus on mitä loistavin tapa saada ammatti sekä yksilön että yhteiskunnan näkövinkkelistä. Silti ani harva hyödyntää sitä. Kantona kaskessa on useimmiten tiedon puute.
Oppisopimus on kustannustehokkain ja monimuotoisin koulutusmuoto. Sillä kartutetaan lisäksi yhteiskunnan verotuloja, pidennetään työuria ja kohennetaan työllisyysastetta.
Mutta, mutta. Varsinkin nuoret valitsevat sen koulutusväyläkseen ani harvoin. Peruskoulunsa päättävistä vain muutama sata lähtee vuosittain oppisopimuskoulutukseen. Puhutaan promilleista.
Usein syynä on yksinkertaisesti tiedon puute. Nuori ei osaa hakeutua oppisopimuskoulutuksen piirin, koska ei yksinkertaisesti ole kuullut koko vaihtoehdosta.
Oppisopimusta käytetäänkin Suomessa pääasiassa aikuiskoulutuksessa, minkä vuoksi opinto-ohjaajat eivät myöskään usein tarjoa oppisopimusta ns. kolmantena vaihtoehtona nuorelle lukion tai ammattikoulun lisäksi.
Heti töihin!
Tilannetta korjaamaan ja oppisopimusta tunnetuksi tekemään EK ja Taloudellinen tiedotustoimisto TAT järjestivät opinto-ohjaajille valtakunnallisen infon Helsingissä lokakuun lopulla. Se lähetettiin lisäksi webinaarina ympäri Suomea kahdelletoista paikkakunnalle.
Täyteen varatut aluetilaisuudet osoittivat, että aihe kyllä kiinnostaa opoja.
– Mielenkiintoisinta antina tilaisuudessa oli ehdottomasti toimittaja Maria Veitolan puheenvuoro, jossa hän kertoi oman uratarinansa, asiantuntija Heidi Marttila EK:n pk-yksiköstä sanoo.
Kuva: Mari Lehtonen / Taloudellinen tiedotustoimisto TAT
Veitola kuului juuri niihin nuoriin, joille oppisopimus sopii parhaiten: hän oli oma-aloitteinen ja fiksu, mutta hänellä ei ollut kiinnostusta viettää vuosia koulun penkillä opiskelemassa jotakin sellaista, joka ei kuitenkaan välttämättä olisi hänen alaansa.
Maria paloi halusta päästä tekemään töitä. Häntä kiinnostivat kirjoittaminen, puhuminen ja ihmiset, mutta ne eivät tuntuneet ohjaavan minkään tietyn opintokokonaisuuden pariin. Toimittajan työ ei tullut Veitolalle edes mieleen.
Kohtalo kuitenkin puuttui peliin, ainakin jos sellaiseen haluaa uskoa. Veitola nimittäin kuuli ystävältään, että Radio City hakee toimittajaa. Ystävän mukaan ”just toi olis sun juttu” ja hän sai Veitolan lopulta lähettämään radioon hakemuksen.
Tavaratalon lastenosaston leikkimankalla nauhoitetulle c-kasetille tehty demo teki tehtävänsä, ja kutsu toimitukseen tuli – Veitolan suureksi yllätykseksi.
Loppu onkin historiaa eli klassinen tuhkimotarina. Veitola pääsi Radio Cityn oppisopimusopiskelijaksi. Työt alkoivat saman tien. Parikymppinen maalaistyttö Imatralta joutui hivenen vakuuttamaan keski-ikäisiä rock-poliisimiehiä siitä, että hän ihan oikeasti osasi hommansa. Mutta se koulu kannatti.
Veitola osoittautui kuin luoduksi toimittajan ammattiin. Hän työskentelee tällä hetkellä Radio Cityn päätoimittajana.
Yritysten tarpeita kuunneltava
Seminaarissa kuultiin muitakin mielenkiintoisia tarinoita, ja lisäksi tarjolla oli tiukkaa faktaa eri oppisopimusmalleista. Paikalla oli myös Lidlin henkilöstöpäällikkö Maria Hekkala tuomassa työnantajan näkökulmaa. Hän tietää mistä puhuu: Lidl kouluttaa pelkästään Suomessa joka vuosi oppisopimuksella noin sata henkilöä.
Usein onkin niin, että suuremmat työnantajat ovat löytäneet oppisopimuksen, mutta erityisesti pk-kentässä tietoa tarvittaisiin lisää.
Tähän haasteeseen EK on puolestaan tarttunut valjastamalla omia kanaviaan viestin viemiseksi juuri pk-yrityskenttään.
– Yritysten tarpeita kuunnellaan tarkalla korvalla. Maan hallitus on luvannut edistää oppisopimuksen käyttöä ja vähentää siitä työnantajalle koituvaa hallinnollista ja taloudellista taakkaa, Heidi Marttila muistuttaa.
– Se on tietysti musiikkia korvillemme. Jää kuitenkin nähtäväksi, mitä se tulee tarkoittamaan käytännössä. Nyt on vaikuttamisen paikka: kenttää kuuntelemalla ja viestiä eteenpäin viemällä voimme varmistua siitä, että oppisopimuskoulutus palvelee tulevaisuudessa sekä nuoria että vastaa yritysten tarpeisiin.
Mallia Suomeen Saksan hyvistä kokemuksista
Saksassa yli 60 prosenttia ikäluokasta opiskelee oppisopimuksella ammatin itselleen. Suomi ei ole Saksa, mutta hyvistä käytännöistä voi aina oppia.
EK järjestää alkuvuonna 2016 yhdessä Saksan suurlähetystön kanssa seminaarin, jossa kuullaan lisää Saksan oppisopimusmallista.
– Nyt kun koko oppisopimusjärjestelmää ollaan uudistamassa, on tärkeää katsoa kaikki kortit läpi ja rakentaa mahdollisimman toimiva kokonaisuus, Heidi Marttila toteaa.
