Päästökaupan uudistamisessa kohtuullinen lopputulos EU:ssa
EU:ssa on päästy sopuun päästökaupan säännöistä vuosille 2021–2030. Päästökaupan ohjausvaikutus vahvistuu ja kilpailukykyä tuetaan.
Elinkeinoelämän näkemyksen mukaan lopputulos oli komission alkuperäistä esitystä parempi. Vientiteollisuudelle tärkeää päästöoikeuksien ilmaisjakoa kasvatetaan 3 %-yksikköä, mikäli päästöoikeuksien kokonaismäärää muutoin supistetaan ns. korjauskertoimella.
Päästökaupan ohjausvaikutusta vahvistetaan kaksinkertaistamalla sivuun laitettavien eli markkinavakausvarantoon siirrettävien päästöoikeuksien määrä vuoteen 2023 asti. Lisäksi otetaan käyttöön uusi menettely vuodesta 2024 alkaen, jolla arviolta 3 miljardia päästöoikeutta mitätöidään vuoteen 2030 mennessä. Tämä kiristää osaltaan päästökaupan 2030-tavoitetta, joten EU ylittänee vähintään 40 % päästövähennystavoitteensa.
Miten nämä toimet vaikuttavat päästöoikeuden hintaan? Arvioita on esitetty laajalla skaalalla lähtien aina 35 eurosta vuodelle 2023 ja päätyen 14 euron piikkihintaan vuonna 2020, jonka jälkeen pysyttäisiin suurin piirtein tällä tasolla (Carbon Pulse).
Päästökaupassa uudistetaan myös kriteerejä, jotka määrittävät yksittäiselle yritykselle tai laitokselle myönnettävien ilmaisten päästöoikeuksien määrää. Muutoksilla saattaa olla merkittävää taloudellista vaikutusta suomalaistenkin yritysten toimintaan, mutta tarkempia vaikutuksia eri toimialoille ei vielä kokonaisuudessaan tiedetä.
Seuraavaksi tuoreelle neuvottelutulokselle tarvitaan vielä hyväksynnät coreper-komiteassa, neuvostossa ja parlamentissa, mutta nämä saadaan yleensä sujuvasti. Tämän jälkeen voidaan edetä konkreettisempien asetusten osalta, joista merkittävämmät ovat hiilivuotoriskin kohtaavien toimialojen määrittely, vertailuarvojen määrittely sekä innovaatiorahaston säännöt. Suomessa on käynnistynyt ministeriön lakityöryhmä kansalliseen implementointiin liittyen.
