Rajuja kiristyksiä julkiseen talouteen vuonna 2015
Julkista taloutta sopeutetaan Suomessa ensi vuonna noin kolmella miljardilla eurolla. Se on saman verran kuin koko tähänastisella vaalikaudella.
Suomessa on tehty viime vuosina tarmokkaasti päätöksiä, joilla on tähdätty julkisen talouden tulojen ja menojen sopeuttamiseen sekä parhaan luottoluokituksen säilyttämiseen valtion lainoissa.
Kiristystoimia on tehty käytännöllisesti katsoen koko vaalikauden ajan, mutta isoimmat paukut on jätetty suhdannenousun toivossa vaalikauden lopulle.
Valitettavasti suhdannenousua ei kuitenkaan ole näkyvissä, ja ensi vuonna sopeutustoimet hidastavat Suomen talouden elpymistä.
– Se tarkoittaa, että kotimainen kysyntä sakkaa pahasti, kun verot nousevat ja julkisia menoja leikataan rajulla kädellä, ekonomisti Simo Pinomaa EK:sta selvittää.
Alijäämä jatkaa kasvuaan
Tähän mennessä hallitus on sopeuttanut julkista taloutta lähinnä kiristämällä veroja runsaat 3,5 miljardia euroa. Eniten on nostettu työn ja kulutuksen verotusta.
Menoleikkauksia on tehty käytännössä vähän: leikkaukset ovat kohdistuneet pääosin kuntien valtionavustuksiin, jotka ovat vain pieneltä osin johtaneet aitoihin kuluvähennyksiin kunnissa.
– Suurin osa ”leikkauksista” on merkinnyt käytännössä kuntaverojen nousua, Simo Pinomaa sanoo.
Vuosina 2012–2014 toteutetut sopeutustoimet ovat olleet vasta alkusoittoa. Ensi vuonna sopeutetaan likimain saman verran kuin vaalikauden kolmena ensimmäisenä vuotena eli noin kolme miljardia euroa.
– Yhteensä sopeutustoimia tulee vuoteen 2018 asti noin yhdeksän miljardia euroa. Lukuun päästään, kun mukaan lasketaan valtion verojen ja sosiaalivakuutusmaksujen päätetty ja kuntaverojen oletettu nousu.
Tämän vuoden keväällä kuntien valtionosuuksia päätettiin leikata vain vähän, mutta kun otetaan huomioon aiemmat päätökset, kuntien valtionosuusleikkauksia tulee ensi vuodellekin noin 400 miljoonaa euron edestä. Se taas lisää painetta nostaa kuntaveroja.
Erityisen suuri leikkaus vuonna 2015 tulee kuitenkin valtion menoihin – lähes kaksi miljardia euroa.
Menoleikkaukset kohdistuvat laaja-alaisesti eri hallinnonaloille, kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin, kehitysyhteistyömenoihin, lapsilisiin, puolustusvoimien toimintamenoihin ja materiaalihankintoihin, sairausvakuutuslaista johtuviin menoihin, maa- ja puutarhatalouden kansalliseen tukeen, julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin, työttömyysturvamenoihin sekä valtionhallinnon toimintamenoihin.
Toisaalta lisärahoitusta kohdennetaan muun muassa nuorten yhteiskuntatakuuseen sekä työttömyysturvan ja sote-palvelujen kehittämiseen.
– Rajuista sopeutustoimista huolimatta julkinen talous pysyy edelleen alijäämäisenä ja julkisen velan suhde BKT:hen kasvaa. Näillä näkymin velkasuhde alkaa taittua selvästi vasta lähempänä kuluvan vuosikymmenen loppua, Simo Pinomaa arvioi.
Lue myös:
Ekonomistin muistilista: viisi faktaa julkisesta taloudesta (18.9.2014)
