Selvitys: Suomi on varsin keskiverto EU-jäsenvaltio

13.11.2018

Ajatushautomo European Policy Centren (EPC) selvityksen mukaan Suomi on melko tavallinen jäsenvaltio, eikä usein se ”luokan paras oppilas”. Toisin kuin Suomessa monesti ajatellaan, olemme lähellä EU:n keskiarvoa useilla politiikan aloilla. EPC haastatteli selvitykseen kymmenenkunta asiantuntijaa eri jäsenvaltioista.

Selvityksessä Suomen yleinen arvostus EU:n toimijana on kuitenkin myönteinen. Monilla aloilla, kuten yhtenäismarkkinoilla, innovaatioissa tai digitalisaatiossa, Suomi nähdään rakentavana ja tulevaisuuteen katsovana maana. Elinkeinoelämän keskusliitto on toiminut selvityksen yhteistyökumppanina.

Kansallisten etujen edistäminen ei ole EU:ssa tuntematonta, eikä Suomi eroa tässä muista EU-jäsenvaltioista. Selvityksestä käy ilmi, että tällainen toiminta voi heikentää EU:n arvoja ja tavoitteita. EU:n tavoitteiden rapauttaminen tavoittelemalla vain omia kansallisia intressejä voi myös heikentää maan uskottavuutta ja neuvottelumahdollisuuksia pidemmällä aikavälillä.

Selvityksessä korostetaan, että paikka EU:n päätöksentekoprosessin ytimessä edellyttää näkemyksiä, liittoutumisten muodostamista ja ajatusjohtajuutta. EPC muistuttaa, että Suomella on mahdollisuus hyödyntää omia vahvuuksiaan, kuten vahvaa inhimillistä pääomaa, innovaatiokulttuuria ja EU-myönteistä kuvaa itsestään, ja samalla saada oma ääni kuulumaan.

EU-puheenjohtajuus on mahdollisuus

EU:n politiikan kehityksellä laajemmassa ja pienemmässä mittakaavassa on vaikutusta Suomen kilpailukykyyn, hyvinvointiin ja turvallisuuteen. Selvitys painottaakin, että tämän takia Suomen tulisi olla aktiivisesti kehitystyössä mukana. Tulevat kansalliset ja EU-vaalit keväällä 2019 tarjoavat tilaisuuden käydä keskustelua Suomen roolista EU:ssa.

Selvityksen johtopäätös on, että Suomella on ainutlaatuinen vaikuttamisen mahdollisuus oman EU-puheenjohtajuuskautensa aikana vuoden 2019 toisella puoliskolla. Suomella on mahdollisuus edistää EU:n laajuista keskustelua etsimällä vastauksia EU:n nykyisiin haasteisiin ja määrittelemällä ne alueet, joissa tarvitaan enemmän yhteistyötä. Yksittäisten kysymysten edistämisessä on otettava huomioon, että Suomen valitsemat asiat edesauttaisivat yhteisiä etuja. Tämä edistää myös pienen jäsenmaan myönteistä kuvaa EU:ssa.