Suomalaiset yritykset innovaatiokilpailussa: TKI-tuen haasteet ja mahdollisuudet
Suomalaiset yritykset lähtevät innovaatiokilpailuun takakaarteesta kilpailijamaihin nähden, kun tarkastellaan yrityksille suunnattua julkista TKI-tukea. Tämä tuli jälleen kerran todistetuksi, kun kansainvälinen evaluaatioryhmä luovutti tutkimus- ja innovaationeuvoston (TIN) tilaaman tutkimuksen loppuraportin pääministeri Petteri Orpolle aiemmin kesäkuussa.
Yritysten tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoimintaa (TKI) tukevalla julkisella rahoituksella on keskeinen rooli erityisesti pk-sektorin uudistumisen ja kasvun vauhdittamisessa. Silloin kun uuden liiketoiminnan kehittäminen on vielä riskialtista, yksityinen rahoitus ei useinkaan ole vielä yritysten ulottuvilla. Julkisen rahoituksen osalta on erityisen tärkeä varmistaa, että tutkimus- ja kehitystoiminnan (T&K) tuloksena syntyneitä innovaatioita saadaan myös kaupallistettua. EK:n yrityksille suunnattu uusi rahoituskartta kokoaa julkisen TKI-rahoituksen muodot yhteen kuvaan.
Yritykset tarvitsevat TKI-rahoitusta aina esiselvitysvaiheesta innovaatioiden kaupallistamiseen ja kansainväliseen skaalaamiseen asti. Useille yrityksille haasteena on julkisen rahoituksen puute tuotteen tai palvelun kaupallistamisvaiheessa. Ilman tätä tukea T&K-investointien potentiaalia ei kyetä hyödyntämään täysimääräisesti. Tästä syystä Suomessa olisi erityisen tärkeä varmistaa, että myös innovaatiorahoitusta on riittävästi tarjolla tukemaan yritysten kasvutavoitteita.
Business Finlandilla on pääasiallinen rooli julkisena TKI-rahoittajana. Sen avustus sekä laina instrumentit suuntautuvat erityisesti teknologian kehittämisen ja yritysten kasvuideoiden alkutaipaleelle. Sen ohella myös Finnvera, ELY-keskukset, Teollisuussijoitus (Tesi) ja EU tarjoavat rahoitusta yritysten kasvupolulle. Rahoitusmuotoja on suuri määrä ja niillä kaikilla on oma paikkansa innovaatioketjun, sekä kasvun eri vaiheissa.
Yritysten ei tulisi jäädä organisaatioiden väliin TKI-toimintaa tukevassa julkisessa rahoituksessa. Näin ollen myös rahoittajaorganisaatioiden yhteistyötä sekä rahoitusinstrumenttien yhteensopivuutta on tärkeää kehittää. Instrumenttien toimialakohtaisten rajoitusten osalta on muistettava, että globaalit haasteet ovat kaikilla aloilla toimiville yrityksille yhteisiä, ja kaupalliset ratkaisut ongelmiin saatavat syntyä monen eri alan toimesta.
Suomessa bruttokansantuotteeseen suhteutettu julkinen tuki (suora rahoitus ja T&K-verovähennys) yritysten tutkimus- ja innovaatiotoimintaan on vain 39 prosenttia EU keskiarvosta. Kilpailu kansainvälisillä markkinoilla on kovaa. Siksi suomalaisyritysten on tärkeä löytää tarjolla olevaa julkista rahoitusta silloin, kun sen hyödyntämiselle esiintyy tarvetta.
