Tutkintojen vertailukelpoisuutta laajennetaan EU-maiden välillä
Eurooppalainen yhteistyö etenee, jotta eri EU-maissa suoritetut tutkinnot, muut koulutuksen tuomat pätevyydet sekä työssä hankittu osaaminen tunnustettaisiin aiempaa helpommin yli rajojen. EK kannattaa yhteistyön laajentamista, kunhan hyödyt jäävät suuremmiksi kuin lisäbyrokratian tuomat haitat.
On sekä työntekijän että työnantajan etu, että yhdessä maassa suoritettu tutkinto, muussa koulutuksessa tai työssä hankittu osaaminen tunnustetaan myös muissa Euroopan maissa. Tämä helpottaa kansalaisten liikkuvuutta maasta toiseen.
EU julkaisi vuonna 2007 EQF-suosituksen, jonka avulla on luotu yhteinen viitekehys kansallisten tutkintojen ja pätevyyksien vertailtavuudesta ja tunnistamisesta Euroopassa. Sen avulla esimerkiksi työnantajien on helpompi arvioida ja vertailla eri maissa opiskelleita ja työskennelleitä työnhakijoita. EU:n vertailujärjestelmää sovelletaankin jo yli 30:ssa maassa.
Myös Suomi on mukana yhteistyössä. Ensi vaiheessa Suomi on tuonut EU-vertailujärjestelmän piiriin perinteiset tutkinnot (perusaste, lukio, ammatillinen ja korkeakoulutus).
EU-vertailtavuus laajenee yksityiseen koulutukseen
Paraikaa on menossa toinen vaihe, jossa Suomi on ottamassa vertailujärjestelmän piiriin mm. myös yksityisen sektorin osaamiskokonaisuuksia. Kyseeseen tulevat vähintään 20 opintoviikon laajuiset koulutukset kuten esimerkiksi valmennukset, erikoistumiskoulutukset tai eri ammattien pätevyys- tai kelpoisuusvaatimukset.
Tätä varten ministeriö on avannut sähköisen lomakkeen, jolla koulutuksen järjestäjät voivat ehdottaa EU-järjestelmän piiriin otettavia osaamiskokokonaisuuksia 10.8. mennessä. Vastuu niiden esittämisestä on koulutuksen järjestäjillä.
Osa pätevyyksistä on jatkossakin kansallisia
EK kannattaa tutkintojen ja muiden koulutusten kansainvälistä tunnustamista, sanoo EK:n asiantuntija Outi Ervasti.
– On tärkeää, että osaamisen laadun vertailtavuutta laajennetaan myös virallisen tutkintojärjestelmän ulkopuolisiin osaamiskokonaisuuksiin sekä asteittain myös työssä hankittuun osaamiseen.
Samalla on Ervastin mukaan huolehdittava siitä, etteivät sitä varten luotavat järjestelmät jäykistä koulutusrakenteita.
– On hyväksyttävä se, että esimerkiksi pätevyysvaatimukset voivat olla kansallisesti määriteltyjä. Se tarkoittaa, että kelpoisuuden voi joutua jatkossakin osoittamaan kohdemaassa uudelleen.
EK kehottaakin pohtimaan tapauskohtaisesti, saadaanko EU-järjestelmästä aitoa helpotusta liikkuvuuteen vai aiheuttaako se vain lisäbyrokratiaa työnantajille ja koulutuksen järjestäjille. Jokaista kansallista koulutusta, valmennusta tai pätevyyttä ei siis kannata automaattisesti ajaa järjestelmään mukaan, Ervasti muistuttaa.
Lue lisää:
Toimintaohje EU-järjestelmään sisällyttämisestä
Kriteerit EU-järjestelmään sisällyttämisestä
