Uusi teollisuuspolitiikka nostaa päätään

Niin eurooppalaisen kuin kotimaisen teollisuuden kehitys talouskriisin jälkimainingeissa näyttäytyy monilla mittareilla heikolta. Teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi suunnitellaan erilaisia toimenpiteitä ja teollisuuspolitiikka onkin EU:ssa yksi niin sanotuista lippulaivahankkeista.

Moderni teollisuuspolitiikka globaalissa ympäristössä kumpuaa kustannuskilpailukyvystä, uusiutumisesta ja sääntelyn purkamisesta.

Euroopassa eletään tällä hetkellä kysyntä- ja investointilamaa sekä nollakasvun aikaa. EU:n sisäinen vienti kehittyy erittäin hitaasti ja samalla energian hinnan nousu ja rahoituksen saatavuuden ongelmat kurittavat erityisesti EU:n eteläisiä maita.

Vaikka Suomi lasketaankin Euroopan kilpailukykyisimpien maiden joukkoon, niin teollisuutemme joutuu tällä hetkellä elämään niin rakenteellisten ongelmien kuin Euroopan talouskriisin varjossa. Suomen vaihtotase on ollut kahtena peräkkäisenä vuotena negatiivinen ja samalla teollisuustuotannon volyymin kasvu on taittunut uudelleen.

Raportissa karu sanoma

EU:n teollisuuspolitiikan toteutumisesta julkistettiin äskettäin seurantaraportti. Raportin mukaan Suomessa valmistavan teollisuuden osuus bruttokansantuotteesta on pienentynyt eniten EU-maiden joukosta. Kymmenen vuoden aikana teollisuuden osuus Suomen BKT:sta on pienentynyt noin 8 prosenttiyksikköä ollen 15,4 prosenttia vuonna 2012.

– Teollisuuden osuuden pienentyminen taloudessa johtuu osittain teollisuuden palvelutehtävien lisääntymisellä ja tehtävien ulkoistamisilla muille sektoreille. Valmistus ja palvelut elävät yhä tiiviimmässä symbioosissa. EU-tason vertailu, yhdistettynä muihin mittareihin kuten miinukselle menneeseen Suomen vaihtotaseeseen, osoittaa kuitenkin tarpeen politiikalle, jossa keskitytään valmistavan teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseen, toteaa EK:n asiantuntija Jari Konttinen.

Teollisuuspolitiikka on Eurooppa-neuvoston agendalla ensi vuoden helmikuussa, jonka yhteydessä EU-maiden johtajat linjaavat uusia toimia. Monissa maissa, kuten esimerkiksi Saksassa ja Yhdysvalloissa, on käynnistetty jo mittavia uusteollistumiseen tähtääviä toimia. Suomen hallitus käynnisti osana rakennepoliittisia toimia uuden teollisuuspolitiikan toimintaohjelman laatimisen, jonka linjaukset valmistuvat marraskuun aikana.

– Keskeistä on, että teollisuuden uusiutumiseen tähtäävät toimet nostetaan korkeimmalle poliittiselle tasolle. Nyt tarvitaan kokonaisvaltaista kaikkien politiikka-alueiden läpileikkaavaa linjausta. Ei tule myöskään ajautua valtion vahvasti subventoimaan teollisuustuotantoon tai protektionistisiin toimiin. Kannustavuutta investointeihin ja tuotekehitykseen tulee lisätä sekä vauhdittaa toimia energian saatavuuden ja logistiikan kustannuskilpailukyvyn edistämiseksi. Keskeisestä investointeja hidastavasta sääntelystä, kuten esimerkiksi hankalista lupa- ja valitusmenettelyistä sekä rahoitusmarkkinoiden sääntelystä, tulee pystyä luopumaan, sanoo Konttinen.

Euroopan teollisuuden kilpailukyvyn arviointiraportti (pdf)

Lisätietoja:
Jari Konttinen, asiantuntija, EK, p. 09 4202 3223