Vastuullisuuden tekijät: Hyvät työolot ovat Treili Oy:n vastuullisuustyön ytimessä

Sosiaalipalveluita tuottavan Treili Oy:n toimitusjohtaja Leena Lehtonen puhuu vastuullisuusteeman alla mieluiten ihmisten hyvinvoinnista. Hyvät työolot ovatkin tamperelaisyritykselle kaikki kaikessa, ja niillä on huomattu olevan merkittävää hyötyä kilpailukyvylle. Lehtonen kertoo Vastuullisuuden tekijät -haastattelussa Treilin onnistuneesta yhteistoiminnasta työnantajan ja työntekijöiden välillä. Treili Oy on EK:n jäsenliitto Hyvinvointiala HALI ry:n jäsenyritys.

Minkälaisia vastuullisuustekoja yrityksellänne on?

Vastuullisuuteen liittyy tietysti monta teemaa, ja meilläkin Treili Oy:ssä tehdään monia erilaisia vastuullisuustekoja esimerkiksi ympäristön eteen. Itse puhun toimitusjohtajana vastuullisuusteeman yhteydessä kaikkein mieluiten siitä, miten yrityksessä ja sen kanssa toiminnassa olevat ihmiset voivat. Meillä olennaisin vastuullisuusteko mielestäni onkin jatkuvaa sen miettimistä, miten ihmiset meillä voivat ja jaksavat mahdollisimman hyvin ja että työelämän laatu olisi niin korkea kuin mahdollista. Minusta tässä tärkeintä on yhteistoiminta eli se, että työoloja ja työpaikkaa kehitetään yhteistyössä työnantajan ja työntekijöiden kesken.

Tätä yhteistoimintaa varten meillä Treili Oy:ssä on kehitetty oma Varpu-työryhmä. Aiemmin käytössämme oli yt-toimikunta, työsuojelutoimikunta sekä lakisääteiset hygieniavastaavien sekä ympäristövastaavien tehtävät. Nämä elimet koettiin kuitenkin muodollisiksi ja irralliseksi arkityöstä ja työn kehittämisestä. Varpu-ryhmän tarkoituksena on ollut terävöittää työyhteisöä, parantaa työoloja ja kehittää organisaatiota.

Työryhmä muodostuu viidestä työnantajan ja viidestä työntekijän edustajasta. Työntekijäpuolelta mukana on luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu sekä avoimella haulla haetut vapaaehtoiset työntekijät. Varpu-työryhmässä toimiville maksetaan erityistekijälisää, ja heille on korvamerkitty työaikaa työryhmän asioiden hoitamiseen joka kuukausi.

Positiivista on, että työryhmään on ollut runsaasti hakijoita. Työntekijät uskovat siihen, että ryhmässä voi vaikuttaa. Viimeisen kahden vuoden aikana hyviä kokemuksia on saatu runsaasti, vaikka opettelua vielä onkin. Tärkeintä olisi saada työntekijät hyödyntämään varpulaisia mahdollisimman hyvin. Toimitusjohtajan näkökulmasta suurin haaste on, että vaikka tahtotila on kuulla työntekijöitä ja kehittää suuntaa yhteisen hyvän eteen, välillä pitää tehdä päätöksiä, joissa kaikkien toiveet eivät toteudu. Haasteena on avata tätä työntekijöille, ja se vaatiikin suurinta opettelua vielä.

Mitä tavoittelette vastuullisuudella, mitä hyötyä siinä näette?

Yhtenä strategisista päätavoitteistamme on, että kaikki meillä voivat hyvin – niin asukkaat, työntekijät, omaiset, johto, hallitus kuin yhteistyökumppanitkin. Edellä mainitun Varpu-yhteistoiminnan lisäksi tarjoamme muun muassa erittäin kattavan työterveyshuollon.

Hyöty, jota tällä tavoittelemme, on se, että pysymme tulevaisuudessa kilpailukykyisinä ja jopa saavutamme ihmisten hyvinvoinnilla kilpailuetua suhteessa muihin toimialan toimijoihin. Vastuullisuus on erittäin tärkeä osa strategiaamme ja kilpailukykyämme.

Mikä merkitys vastuullisuudella on liiketoiminnallenne?

Meillä Treili Oy:ssä tehdään joka kuukausi työhyvinvointikysely Lapin yliopiston kehittämällä QWL-menetelmällä, jolla mitataan työelämän laatua (Quality of Work Life). Menetelmässä on nähty tieteellinen näyttö sille, että mitä korkeampi QWL-indeksi on eli mitä parempi työelämän laatu työpaikalla on, sitä paremmaksi tuloksentekokyky muodostuu. Eli mitä parempi työelämän laatumme on, sillä on suora korrelaatio tulokseemme.

Miten teille tärkeät sidosryhmät ovat reagoineet vastuullisuustekoihinne?

Vastuullisuus on jo arkipäivää kilpailutuksissa, sopimustekniikassa, sopimusten sisällöissä ja vuoropuhelussa sopimuksen tekijöiden välillä. Esimerkiksi suurin tilaajamme Tampereen kaupunki edellyttää meiltä muun muassa palvelun laatua, osaamista ja työhyvinvointia koskevaa vastuullisuutta.

Miten yritys voi erottautua aidosti vastuullisena?

 Mielestäni riittävä vastuullisuuden taso ei ole se, että lain – vaikkapa yt-lain – kirjain toteutuu. Pitää kysyä, toteutuuko yt-lain tahto: se, että aidosti ollaan vuorovaikutuksessa työnantajan ja työntekijöiden välillä ja että yhteistoimintana pyritään kehittämään työoloja. Sote-alalla työolot ovat palkkauksen lisäksi valtakunnallinen, jopa globaali pääteema, ja siihen sisältyy luonnollisesti hyvin paljon tekijöitä. Jos työoloja pystytään kehittämään aidosti yhteistyössä ikään kuin samalla puolella pöytää, sillä on valtavan iso merkitys.

Millaisen vinkin antaisit yritykselle, joka on vastuullisuusmatkansa alussa?

Varpu-työryhmä on erinomainen käytännön esimerkki onnistuneesta yhteistoiminnasta, jota voin lämpimästi suositella kaikille. Yritysten kannattaa ehdottomasti kiinnittää yhteistoimintaan huomiota jo siksikin, että sitä edellytetään entistä vahvemmin uudessa yt-laissa. Kuten sanottu, Treilissä muun muassa kannustamme työntekijöitä yhteistoimintaan tarjoamalla Varpu-ryhmään osallistumisesta tehtäväkohtaista palkanlisää. Tällaisilla teoilla osoitamme työntekijöille välittävämme ja saamme heitä mukaan.

On kuitenkin myös hyväksyttävä, että yhteistoiminnan kehittäminen on hidasta, koska vastakkainasettelun kulttuuri työnantajan ja työntekijöiden välillä on yhä vahva. Näen, että yrityksen ja henkilöstön etu voi ilman muuta toteutua samanaikaisesti. Edellytyksenä tälle kuitenkin on, että vastakkainasettelusta päästään irti.