Ympäristöala tuo yliopistoille uusia mahdollisuuksia

– Yliopisto-opiskelussa osaaminen kehittyy ”arkipäiväistämällä” verkostoituminen. Osaamista on rakennettava yhdessä muiden alojen opiskelijoiden ja myös yrityksissä olevien osaajien kanssa, korostaa EK:n asiantuntija Marita Aho.

Akateemista koulutusta on kehitettävä jatkuvasti. Yliopistojen rahoitusjärjestelmää oli tarpeen uudistaa, mutta se ei saa yhdessä säästöjen kanssa johtaa putkikoulutukseen.

Ratkaisukeskeinen ajattelu ja tekeminen pitäisi olla keskeisellä sijalla heti opiskelujen alussa. Tutkimuksessakaan uuden luominen ei tapahdu automaattisesti. Tarvitaan rahoitusta ja ohjausta, joka antaa luvan kokeilla ja erehtyä.

Oman mahdollisuuden Suomelle tarjoaa globaalien markkinoiden voimakas kasvu ympäristöliiketoiminnan eri osa-alueilla. Erityisesti tämä kasvava toimiala vaatii hyvin laaja-alaista osaamista ja verkostoitumista.

Tällä hetkellä cleantech-yritysten liikevaihto on noin 20 mijardia euroa ja yrityksiä on noin 2000. Alan liikevaihdon kasvu tulee lähivuosina olemaan 8-9 prosentin luokkaa. Hallituksen tavoitteena onkin kaksinkertaistaa Suomen cleantech-alan liikevaihto vuoteen 2018 mennessä ja luoda alalle 40 000 uutta työpaikkaa tällä vuosikymmenellä.

Yliopistoille ympäristöliiketoiminta antaa uusia mahdollisuuksia mutta vaatii samalla opetuksen laaja-alaista tehostamista. Voimakas kasvuala tuo uusia haasteita ja hyviä mahdollisuuksia yliopistokoulutuksen kehittämiseen vaikka taloudelliset rajat ovat jatkossa entistä tiukempia.

Luonnonvara-alalla korostuu kysyntä- ja ongelmalähtöisyys

Uudet tuotteet ja palvelut ovat iso potentiaali luonnonvarojen hyödyntämisessä, erityisesti PK-sektorilla. Kestävyydestä ja resurssitehokkuudesta on tulossa vahvoja ajureita tuotekehitykselle.

Globaalistuvassa maailmassa uusien tuoteinnovaatioiden synnyttäminen edellyttää koulutukselta moniosaamista ja innovatiivisuutta tukevia oppeja, kuten kansainvälisyystaitoja ja verkostoitumisen kautta syntyviä kumppanuuksia. Korkeakouluilta odotetaan monialaisuutta hyödyntävien taitojen, erityisesti liiketoiminnan taitojen, opetusta ohi tiedekuntarajojen. Parhaimmillaan korkea-aste luo käytännön työkaluja osaamisen verkostojen hyödyntämiseen ja business-ideoiden jatkokehittelyyn.

– Nykyiset tiedekunta- ja hallintorakenteet eivät tue parhaalla mahdollisella tavalla tarvittavan liiketoiminta-ajattelun oppimista. Putkitutkintojen sijaan yhteiskunta tarvitsee yrittäjyyden oppeja, joita kehittyvillä aloilla, myös luonnonvara-alalla, nyt tarvitaan, toteaa EK:n luonnonvara-asiantuntija Jouni Lind.

Lisätietoja:

Asiantuntija Marita Aho, puh. 040 7683647
Asiantuntija Jouni Lind, puh. 050 5213305

EK:n ympäristön, innovaatioiden ja koulutuksen asiantuntijat järjestivät luonnonvara- ja ympäristöosaamista käsittelevän työpajan yhteistyössä Vaasan yliopiston kanssa.

Työpajan satoa:

Menestystä luonnonvaroista ja ympäristöliiketoiminnasta – Miten? (pdf)

Cleantechin globaalit markkinat ja mahdollisuudet suomalaisyrityksille (pdf)

Ympäristö- ja luonnonvara-ala: Mitä osaamista megatrendit edellyttävät? (pdf)