Yritysten ja kuntien tekemätön työ maksaa miljardeja

Työkyvyttömyyden kokonaiskustannukset ovat kääntyneet hienoiseen laskuun, paljasti Tekemättömän työn vuosikatsaus 2016. Tästä huolimatta tekemätön työ maksaa suomalaisille yrityksille vuosittain arviolta 4,3 miljardia euroa ja kunnille arviolta 1 miljardia euroa. Kunnat olivat ensi kertaa mukana tutkimuksessa, ja niissä keskimääräiset kustannukset olivat korkeammat kuin yrityksissä.

Koko Suomen yksityiseen sektoriin suhteutettuna tekemätön työ aiheuttaa vuosittain 4,3 miljardin ja henkilöstömäärältään pienemmällä kuntasektorilla 1 miljardin euron kustannukset. Yksityisellä sektorilla Tekemättömän työn vuosikatsaus 2016 todisti hienoisesta positiivisesta käänteestä, sillä työkyvyttömyyden keskimääräinen kustannus oli laskenut 6,39 prosenttiin edellisvuoden keskiarvosta 6,76 prosentista palkkasummasta laskettuna. Euroissa se tarkoittaa 6,5 miljoonaan euron säästöä tutkimukseen osallistuneissa 76 yrityksessä.

– Työkykyjohtamisella on merkittävä potentiaali kansantaloudelle ja Suomen kilpailukyvylle. Tulokset osoittavat, että pitkäjänteinen työ tuottaa hedelmää, ja eturivin yrityksissä työkyvyttömyyden kustannuksia on onnistuttu pienentämään entisestään. Vaikka muutaman prosenttiyksikön erot voivat tuntua pieniltä, euromääräisesti puhutaan isoista summista: koko Suomen mittakaavassa 1 prosentti palkkasummasta tarkoittaa noin miljardia euroa, sanoo hanketoimikunnan sihteeri, johtaja Lasse Parvinen Terveystalosta.

Elinkeinoelämän asiantuntijalääkäri Jan Schugk muistuttaa, että vastuu työkyvystä on paitsi johtamisessa myös jokaisella työntekijällä.

-Hyvä työkyky ei synny eikä säily itsestään, vaan sitä on johdettava määrätietoisesti, niin työpaikalla kuin jokaisen itsensä toimesta. Olennaisempaa kuin se, miten täydellisiä työkykyjohtamiseen liittyvät ohjelmat ovat paperilla, on se, miten ne elävät työpaikan arjessa, sanoo Schugk.

Tutkimustulosten mukaan tekemättömän työn kustannukset vuonna 2015 vaihtelivat yksittäisissä yrityksissä 2,59 prosentista 12,7 prosenttiin palkkasummasta. Kunnissa tekemättömän työn keskimääräinen kustannus oli hieman yrityksiä korkeampi, 7,22 prosenttia palkkasummasta. Vaihteluväli sen sijaan oli yrityksiin verrattuna pienempi: työkyvyttömyys maksoi yksittäisissä kunnissa 5,7 prosentista 9,3 prosenttiin palkkasummasta.

Uutta tutkimusta vaikuttavasta työkykyjohtamisesta

Syitä sille, miksi panostukset työkykyjohtamiseen tuottavat joissakin organisaatioissa parempia tuloksia kuin toisissa, on aiemmin tunnettu huonosti. Työterveyslaitoksen elokuussa 2016 julkaisema Yhteistyö tuloksellisessa työkykyjohtamisessa -tutkimus tarjoaa uutta tietoa niistä tekijöistä, jotka tekevät työkykyjohtamisesta vaikuttavaa.

– Työkykyjohtamisen vaikuttavuutta lisäävät yhteistyön esteiden poistaminen sekä työpaikalla että työterveyshuollossa, työkykyjohtamisen strategisten tavoitteiden kytkeminen käytäntöön, työkykyä parantavien toimenpiteiden kohdentaminen sekä työkykyasioiden koordinointi, kertoo ylilääkäri Timo Leino Työterveyslaitoksesta.

EK:n Schugk sanoo, että työkykyjohtaminen on arkisia toimia.

– Työkykyjohtaminen jää irrallisiksi tempuiksi ja vaikutus vähäiseksi, jos nämä asiat eivät ole aito osa organisaation toimintakulttuuria. Saman suuruinen panostus työkykyjohtamiseen tuottaa eri työpaikoilla eri suuruisia tuloksia. Tätä selittävät pitkälti erot siinä, miten työkykyjohtaminen elää työn arjessa. Jos teoria ei muutu käytännöksi, ei tuloksiakaan voi syntyä, vaan panostukset valuvat hukkaan, sanoo Schugk

Mitä on tekemättömän työ?

Kuudennen kerran toteutettu Tekemättömän työn vuosikatsaus selvitti kokonaiskustannusta, joka suomalaisyrityksille ja kunnille syntyy suorista sairauspoissaolokustannuksista, työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisista työkyvyttömyysmaksuista, tapaturmavakuutusmaksuista ja työterveyden omavastuun mukaisista kustannuksista. Kustannuserät ovat lakisääteisiä ja muodostavat siten vertailupohjan muihin organisaatioihin.

Tekemättömän työn vuosikatsauksen 2016 toteuttivat yhteistyössä Terveystalo, Työterveyslaitos, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, tilintarkastusyhtiö PwC sekä eläkevakuuttajat Elo, Etera, Ilmarinen, Keva, Varma ja Veritas sekä vahinkovakuutusyhtiö If. Tutkimuksessa käytetty analyysimenetelmä Terveystalo Kustannusanalyysi on PwC:n varmentama.