20 vuotta yhteispäätöksiä: parlamentin poliittiset ryhmät yllättävät yhtenäisyydellään

Ylivoimaisesti suurin osa Euroopan unionin laeista päätetään tasavertaisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston eli jäsenmaiden kesken. Tämä ns. yhteispäätösmenettely on ollut nyt voimassa 20 vuotta. Ainoastaan sen nimi on muuttunut tavalliseksi lainsäätämisjärjestykseksi, joka kuvaa paremmin menettelyn yleisyyttä.

Miten äänestyskäyttäytyminen on sitten muuttunut näinä 20 vuotena Euroopan parlamentissa niissä tapauksissa, joissa parlamentti ja neuvosto ovat olleet tasavertaisia lainsäätäjiä?

Parlamentissa äänestetään enimmäkseen nostamalla kättä, jolloin istunnon puhemiehen tehtävänä on arvioida tulos silmämääräisesti. Ainoastaan silloin kun äänestys suoritetaan nimenhuutoäänestyksenä, mepin kanta merkitään pöytäkirjaan. Nimenhuutoäänestyksessä käytetään termistä huolimatta sähköistä äänestystä.

Meppien äänestysaktiivisuus nimenhuutoäänestyksissä on lisääntynyt kahtena viime vuosikymmenenä. Nykyisen parlamentin aikana se on tavallisen lainsäätämisjärjestyksen tapauksissa ollut lähes 90 prosenttia.

Parlamentin lopullisen päätöksen taakse tulleiden meppien enemmistö on ollut nykyisessä parlamentissa keskimäärin todella suuri, yli 77 prosenttia. Syynä lienee, että päätökset tehdään yhä useammin ns. ensimmäisessä käsittelyssä, jonka onnistuminen edellyttää suurten poliittisten ryhmien tukea.

Keskusteluissa unohtuu usein, että mepit edustavat parlamentissa omaa eurooppalaista poliittista ryhmäänsä, eivät omaa maataan. Se, miten hyvin poliittiset ryhmät menestyvät toiminnassaan, riippuu ryhmän suuruudesta, sen sisäisestä yhtenäisyydestä ja halukkuudesta kompromisseihin.

Euroopan parlamentista sanotaan usein, ettei poliittisilla ryhmillä ole ryhmäkuria ja että päätöksenteko eroaa siksi huomattavasti esimerkiksi Suomen eduskunnan tavoista. Siksi onkin yllättävää huomata, kuinka suurta poliittisten ryhmien sisäinen yhtenäisyys Euroopan parlamentissa lopulta on.

Viiden poliittisen ryhmän (EPP, S&D, ALDE, Greens/EFA ja ECR) keskimääräinen samanmielisyys yhteispäätöksillä tehdyissä täysistuntoäänestyksissä on lähellä 90 prosenttia! Tämä siitäkin huolimatta, että mepit edustavat 28 kansallisuutta ja päättävät valtavan laajasta skaalasta asioita. Poliittisten ryhmien rooli on jo siis nyt melkoinen ja sen ennakoidaan edelleen vahvistuvan loppukeväästä valittavassa uudessa parlamentissa.

Entä miltä näyttää neuvoston päätöksentekokäyttäytyminen yhteispäätösmenettelyssä viimeisen 20 vuoden aikana? Siitä seuraavassa blogissani.

Tilastot perustuvat VoteWatch Europen raporttiin (pdf)

Lue myös:
20 vuotta yhteispäätöksiä, osa 2: Odottamattomat maat kyllä- ja ei-äänten kärjessä (20.1.2014)

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi