Simo Pinomaa bloggaa: Julkisen talouden pelastus ei putoa taivaasta

Julkisen talouden ongelmat ovat olleet viime aikojen varsinainen kestopuheenaihe. Maan hallitus on tästä ottanut kopin ja pyrkii tasapainottamaan julkista taloutta menoleikkauksin ja rakenneuudistuksin.

Epämiellyttävä pikku yllätys kuitenkin löytyy tästä melkein loppuun kalutusta aiheesta. Hallitusohjelmaan kirjatut 4 mrd euron menoleikkaukset, soteuudistus ja suunnitellut kuntien taloustalkoot eivät läheskään riittävästi vakauta julkisen velan bkt-suhdetta.

Viikon graafi: Julkisen talouden velka 2011–2030 (klikkaa kuvasta animaatio)
Viikon graafi: Julkisen talouden velka 2011–2030 (klikkaa kuvasta animaatio)

Oheinen graafi kertoo karua kieltään toimenpiteiden tarpeellisuudesta. Niitä ei tietenkään tarvittaisi, jos Suomen talouteen kohdistuisi öljylähteen löytymistä muistuttava onnenpotku. Kohtalaisenkaan kasvun varaan ei kannata laskea, koska mikään tutkimuslaitos tai suhdannekysely ei ennakoi selvää käännettä.

Verot ja menot tapissa

Verotuksen kiristäminen olisi jonkun mielestä houkutteleva vaihtoehto. Siihen ei kuitenkaan kannata sortua, koska Suomen veroaste ensi vuonna kipuaa Euroopan neljänneksi korkeimmaksi. Huippukorkea verotus laimentaa takuuvarmasti työn ja yrittämisen kannusteita.

Kaiken lisäksi uusia veronkiristyspaineita Suomeen on tulossa ensi vuosikymmenen lopulla. Tällöin sodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat alkavat tosissaan tarvita hoivaa.

Julkisten menojen paisutus puolestaan lyhyellä aikavälillä nopeuttaisi kasvua, mutta ei ole mitään takeita, että vaikutus olisi pysyvä. Suorastaan vastuuttomana ajatusta voidaan pitää siksi, että julkisten menojen suhde muuhun talouteen on Suomessa suurempi jo nyt kuin missään muussa EU-maassa.

Uudistuksia tarvitaan

Parasta olisi saada julkinen talous kuntoon hyvissä ajoin ennen väestön ikääntymisen aiheuttamaa menolisäystä. On selvää, että leikkausten lisäksi tarvitaan uudistuksia varsinkin työmarkkinoille, jotka parantavat kilpailukykyä ja vähitellen vievät Suomea nousukiitoon.

Myös hallitusohjelmaan kirjattujen, kasvua tukevien kärkihankkeiden valmistelua olisi kiirehdittävä, mutta hankkeiden vaikuttavuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Niillä on pyrittävä rakenteiden uudistamiseen ja korkean arvonlisän toimintojen kehittämiseen.

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi