Simo Pinomaa: Sote-uudistus mullistaa palvelut

Hallitus julkaisi lomakauden kynnyksellä tuhdin lukupaketin sote-uudistuksen käytännön toteutuksesta. Uudistus mullistaa merkittävällä tavalla sosiaali- ja terveyspalveluja.

Palvelujen järjestäjien lukumäärä vähenee, kun järjestämisvastuu siirtyy kunnilta maakunnille. Samalla järjestäjien taloudellinen kantokyky vahvistuu. Tämä luo edellytyksiä kaventaa väestön hyvinvointi- ja terveyseroja.

Palveluiden saatavuuden parantaminen onkin yksi uudistuksen tärkeistä tavoitteista. Hankkeella haetaan kuitenkin myös 3 miljardin euron pitkän aikavälin säästövaikutusta. Kyse ei ole menojen leikkauksesta vaan väestön ikääntymisestä aiheutuvan sote-menojen kasvukasvupaineen hillitsemisestä.

Lakiluonnokseen sisältyvä periaate entistä suuremmista järjestäjäyksiköistä ja valinnan vapauden tuoma palvelutuottajien välisen kilpailun lisääntyminen hillitsevät kustannuspainetta. Säästöjä syntyy myös esimerkiksi palvelujen digitalisoinnilla, avohoidon yleistymisellä laitoshoidon kustannuksella ja ennaltaehkäisevän terveydenhoidon lisäämisellä.

Tiukka budjettirajoite

Olennaisinta säästöjen kannalta on kuitenkin se, että lakiehdotukseen sisältyy melko tiukka budjettirajoite. Se perustuu kahteen osatekijään; palvelujen määrällisen (volyymi) muutoksen ja hintojen nousun hallintaan.

Lakiluonnoksen mukaan palvelujen volyymi saisi kasvaa vuosittain vain 0,5 prosenttia. Siirtymäkaudella vuosina 2020-21 palvelujen määrä voisi nousta vuosittain 1 prosenttia.  Tavoitetta voidaan pitää melko tiukkana. Erityisesti ensi vuosikymmenellä väestön ikääntymisestä aiheutuva palvelutarve kasvaa todennäköisesti nopeasti.

Palvelujen hintakehitys perustuu ns. maakuntaindeksiin, joka on painotettu keskiarvo yleisestä ansiotasoindeksistä, kuluttajahintaindeksistä ja maakuntatyönantajien sosiaalivakuutusmaksuista.

Säästöt saavutettavissa

Vuosina 1995-2015 maakuntaindeksin perusteet ovat nousseet vuosittain keskimäärin noin 2 prosenttia, mikä on otettu lähtökohdaksi oheisessa viikon graafissa.

Ehdotetun lain perusteella tehdyt laskelmat osoittavat, että kyseinen säästötavoite voidaan hyvin saavuttaa, mikäli palvelujen volyymikehitys noudattaa lakiluonnoksessa määritettyjä periaatteita ja maakuntaindeksin perusteet kehittyvät tulevaisuudessa samalla tavalla kuin viimeiset 20 vuotta.

Viikon kysymys:  Mikä on maakuntaindeksi?

Viikon graafi: (tästä voit katsoa animaation uudelleen…)

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi