Ulos loukuista – työnteko aina kannattavaksi

Kannattaako työnteko kaikissa tai edes lähes kaikissa tilanteissa? Ei valitettavasti kannata. Työssä oleva tai työhaluinen saattaa joutua loukkuun, johon työnteon taloudellinen palkitsevuus juuttuu. Tässä kaksi esimerkkitapausta. Kumpikaan niistä ei ole ollenkaan harvinainen.

Ensimmäisessä on nelihenkinen perhe, jossa työtön puoliso työllistyy.  Taloudellinen asema ei kuitenkaan usein parane, vaikka työtön saa työpaikan. Jos palkka on esimerkiksi 2000 euroa kuukaudessa, käytettävissä olevat tulot eivät juurikaan kasva. Tulonlisäys syödään pitkälti tuloveroilla, päivähoitomaksujen nousulla ja asumistuen pienentymisellä.

Toisessa tapauksessa on yksin asuva työtön. Tarjolla on kuukauden kestävä kohtuupalkkainen keikka. Työttömyyspäivärahan ja asumistuen maksaminen loppuvat välittömästi, kun työ alkaa. Työnantaja maksaa palkan 3 viikon päästä työnteon aloittamisesta. Vajaa kuukausi pitäisi pärjätä ilman tuloja.

Kummassakaan tapauksessa ei ole ihme, jos työ jää vastaanottamatta. Ihminen reagoi kannusteisiin kuten taloustiede väittää.

Vika ei ole ihmisissä, vaan heidän turvakseen luodussa järjestelmässä. Se liimaa osan työikäisistä ja työkykyisistä ihmisistä tukiverkkoon eikä pompauta heitä takaisin yhteiskunnan aktiivisiksi jäseniksi, joiden varaan hyvinvointiyhteiskunta pitkälti rakentuu.

Vika ei ole ihmisissä, vaan heidän turvakseen luodussa järjestelmässä.

On kaksi vaihtoehtoa. Hyväksytään tilanne mukaan lukien hyvinvointitappiot, laaja työttömyys, suuret sosiaaliturvamenot ja työelämästä syrjäytyminen. Tai sitten tehdään asialle jotain, vaikka tiedetään, että pelkästään myönteisiltä tuntuvilla toimilla työntekoon kannustaminen ei ole realistista.

EK kannattaa jälkimmäistä. Julkisuudessa on jo ollut esillä ehdotukset tuloverotuksen keventämisestä, päivähoitomaksujen reipas alentamisesta ja asumistuen leikkaamisesta. Niillä työnteko tulisi selvästi nykyistä kannattavammaksi.

Näiden lisäksi muitakin keinoja on. Sähköinen, ajantasainen ja automaattinen tiedonsiirto yhdistettynä etuusjärjestelmien virtaviivaistaimiseen mahdollistaa muun muassa nopean etuuskäsittelyn, jolloin tuloton aika voi jäädä historiaan. Samalla työllistämiskynnyskin alenee, kun työnantajien hallinnollinen taakka kevenee. Odotukset Kansallisesta tulorekisteristä ovat siksi suuret.

EK ei ole vähätellyt sitä, että uudistuksessa olisi myös häviäjiä. Niin on aina, jos pulmaa ei voida ratkaista lisärahalla. Nyt sitä ei yksinkertaisesti ole.

Viikon kysymys: Mitä ovat kannustinloukut?