Talouskeskiviikko: OECD ei lämpene perustulolle
Kehittyneiden maiden yhteistyöjärjestö OECD:n tuore selvitys tuo uutta tietoa ajankohtaiseen keskusteluun perustulosta. Tulokset ovat kuitenkin pääosin kriittisiä. Perustulo ei vähennä kehittyneiden maiden köyhyyttä ja parannukset työn kannustavuuteen ovat kiistanalaisia, kirjoittaa EK:n ekonomisti Simo Pinomaa.
OECD on tarttunut aiheeseen, koska nykyisessä sosiaaliturvassa on runsaasti ongelmia. Kustannukset yhteiskunnan kannalta ovat nousseet ja työllistymiseen on syntynyt vaikeita kannustinloukkuja. Samalla pelätään, että robotit ja keinoäly alkavat nopeasti korvata ihmistyötä.
Lisäksi monissa Euroopan maissa työikäisille maksetut tulonsiirrot eivät kohdistu köyhyyden torjunnan kannalta järkevästi. OECD:n selvitys osoittaa, että monissa erityisesti Etelä-Euroopan maissa hyvätuloiset saavat suuren osan työikäisten tulonsiirroista.
Köyhyys ei helpota
OECD:n laskelmat kuitenkin viittaavat siihen, että perustulo ei näyttäisi köyhyyden torjunnassa olevan mielekäs ratkaisu. Raportin kirjoittajien mukaan järkevän tasoinen perustulo edellyttäisi verojen nousua ja nykyisten etuuksien pienentämistä.
OECD teki Suomelle, Ranskalle, Iso-Britannialle ja Italialle laskelman, jossa työikäisille suunnattiin minitoimeentulotuen suuruinen veronalainen perustulo. Perustulon suuruus nostettiin niin korkealle kuin mahdollista, että se ei tuo julkiseen talouteen lisää kustannuksia.
Laskelma osoitti, että tällainen kustannusneutraalille tasolle asetettu perustulo vähentäisi köyhyyttä hieman vain Italiassa. Sen sijaan Suomessa, Britanniassa ja Ranskassa köyhien perheiden määrä lisääntyisi.
Kannustinongelmat voisivat helpottua, mutta…
OECD painottaa, että lähtökohdiltaan perustulo on hallinnollisesti joustava. Nopeasti muuttuvilla työmarkkinoilla se voisi tarjota yksilöille mahdollisuuden esimerkiksi koulutukseen, vapaaehtoistyöhön tai vaikkapa sosiaaliseen yrittäjyyteen.
Perustulo voisi tuoda helpotusta erityisesti pienituloisten perheiden kannustinloukkuihin verrattuna nykytilanteeseen, jossa tuet työllistymisen takia leikkaantuvat. OECD kuitenkin arvioi, että työtulon varassa elävien kannustinvaikutuksia heikentää se, jos verotusta joudutaan perustulon rahoittamiseksi kiristämään.
Lisäksi OECD:n mukaan ongelmana on, jos yksilöt tyytyvät perustulon tarjoamiin tuloihin ja ovat haluttomia vastaanottamaan työtä nykyisellä palkkatasolla. Tämä vähentäisi työn tarjontaa.
OECD:n mukaan suuri ongelma on myös se, että vastikkeeton perustulo on ristiriidassa aktiivisen työllisyyspolitiikan ja osallistuvan sosiaaliturvan periaatteiden kanssa, joita laajasti sovelletaan OECD-maissa.
Esimerkiksi työllistämistuet ja työttömyysturva edellyttävät aktiivista työnhakua ja osallistumista työllistämistoimiin. Perustulon myötä tämän politikan toteuttaminen olisi entistä vaikeampaa.
Viikon kysymys: Mitä perustulolla tarkoitetaan?
Viikon graafi: Kattava perustulo on kallis toteuttaa