Riikka Heikinheimo bloggaa: Korkeakoulutus ratkaisee vain osan Suomen osaamisvajeesta

Opetus- kulttuuriministeriön tavoitteena on saada joka toiselle nuorelle korkeakoulututkinto vuoteen 2030 mennessä. EK:n koulutusjohtaja Riikka Heikinheimo bloggaa aiheesta tuomalla keskusteluun laajemman osaamisnäkökulman.

Suomessa valmistellaan opetus- ja kulttuuriministeriön johtamana korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiota vuodelle 2030. EK on ollut prosessissa mukana yhtenä sidosryhmänä tuoden yritysten ääntä valmisteluun, joka on ollut ilahduttavan vuorovaikutteinen!

Selkeä visio ja päättäväinen eteneminen sen toimeenpanossa on korkeakoulusektorille tärkeä. Elinkeinoelämälle taas laadukas ja toimiva kokonainen koulutussektori on yksi tärkeä kilpailukykytekijä – yritykset arvioivat koulutuksen tulevaisuutta sekä työnantajan, tutkimusasiakkaan kuin rahoittajan näkökulmasta.

2030-vision valmistelutyö on loppusuoralla ja yksi sen kiinnostavimmista esityksistä liittyy tavoitteeseen nostaa korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus peräti 50 prosenttiin ikäluokasta. Ajatus on ymmärrettävä. Sen taustalla on aiheellinen huoli siitä, että Suomen koulutustaso on taantunut kunnianhimoisista tavoitteista huolimatta kilpailijamaihin verrattuna. Vastaavasti OECD-data kertoo, että uudet työpaikat syntyvät nykyisin lähes yksinomaan korkean osaamisen aloille.

Opetusministeriön esitys tähtää siis hyvin todelliseen ongelmaan. EK tukee vahvasti sitä, että osaamistasoa on kasvatettava, mutta haluamme samalla herättää pohtimaan 50 prosentin korkeakoulutavoitetta kahdesta näkökulmasta:

  • Ensinnäkään korkeakoulutettujen määrä ei saa korvata laatua. Tämä on viesti, jota kuulemme jatkuvasti yrityskentältä.
  • Toisekseen osaamisen tasoa täytyy nostaa kaikilla koulutuksen tasoilla – varhaiskasvatuksesta alkaen ja myös ammatillista koulutusta painottaen.

Osaamistason nousu ei siis hoidu pelkästään sillä, että mahdollisimman moni suorittaa korkeakoulututkinnon.  Jos osuutta halutaan lisätä, helpoin tapa olisi pikemminkin jouduttaa valmistumista. Esimerkiksi matematiikka yliopistossa opiskelevista vain 46 % valmistuu kahdeksassa vuodessa! Samalla tiedämme, että yrityksillä on matematiikan osaamisesta kasvava pula.

Jos halutaan avata kokonaan uusia aloituspaikkoja, ne pitää kohdentaa aloille, joilla työelämä vetää. 73 prosenttia työvoimasta on töissä yksityisellä sektorilla – kun puhutaan tulevaisuuden työvoima- ja osaamistarpeista, on työnantajayritysten näkemyksiä tärkeä kuulla.

Koulutuksen kehittäminen on pitkäjänteistä työtä. Toisaalta toimintaympäristön muutosnopeus on kova, kun lamavuosien paine ja toimialojen murrokset purkautuvat rytinällä.

Käsillä ovat kauaskantoiset valinnat, jotka vaikuttavat koko suomalaisen yhteiskunnan elinvoimaisuuteen ja pärjäämiseen. Elinkeinoelämä antaa mielellään täyden panoksen, kun Suomi tekee tärkeitä valintojaan osaamistason kohottamiseksi.

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi