EK:n lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle ulkomaalaislain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Työ- ja elinkeinoministeriö | 13.6.2024 | VN/24207/2023

EK:n kommentit Lausuntopalvelun kysymyksiin:

Ehdotuksen suoja-aika, jona aikana oleskelulupaa ei saisi peruuttaa, kun työntekijä jää työttömäksi

Antaako sääntelyehdotus riittävän pitkän suoja-ajan etsiä uusi työpaikka?

Ei

Perustelut vastaukselle ja muut mahdolliset huomiot sääntelyehdotuksesta

Kolme kuukautta voi olla lyhyt aika uuden työn löytämiseen myös suomalaisille. Erityisesti heikossa taloustilanteessa lyhyt määräaika aiheuttaa huomattavaa epävarmuutta uudelleentyöllistymisestä. Erityiskysymys ovat perheelliset työnhakijat, kun perheenjäsenten oleskelu on johdettu perheenyhdistäjän oleskeluluvasta. Näissä tilanteissa lapset ja puoliso ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. Uusi sääntely heikentää entisestään Suomen asemaa kansainvälisessä kilpailussa työntekijöistä ja investoinneista.

Rekrytointiprosessit ovat Suomessa pidentyneet. Niiden kestoa ovat kasvattaneet työelämässä yleistyneet soveltuvuusarvioinnit ja useat haastattelukierrokset taustaselvityksineen. Vielä rekrytointipäätöksen jälkeen tulee yhä useammin tehtäväksi turvallisuusselvitys. Lisäksi lomakaudet venyttävät rekrytointeja kesäisin ja vuodenvaihteessa.

Erityisasiantuntijoiden sekä johtajien pidempi työnhakuaika on sinällään perusteltu, sillä rekrytointiprosessit ovat sitä pidempiä, mitä haastavampiin tehtäviin tekijöitä haetaan. Kuitenkin työnhakuaikoja olisi syytä vielä pidentää esitetyistä 3/6 kuukaudesta.

Työnantajan ilmoittamisvelvollisuus, kun työntekijän työt loppuvat, ja siihen liitettävä sanktion uhka
Onko esitys ilmoittamisen määräajoista 7/10 päivää riittävä?

Ei

Perustelut vastaukselle ja muut mahdolliset huomiot sääntelyehdotuksesta

Statement of reasons for the response and other possible comments on the proposed regulation
EK pitää parempana muissa Pohjoismaissa käytössä olevaa menettelyä, jossa työstä pois jäävä itse tekee ilmoituksen työn päättymisestä maahanmuuttoviranomaiselle ja saa sen perusteella työnhakijan statuksen. Hallitus on sitoutunut norminpurkutalkoisiin ja ilmaissut tarkoituksensa vähentää yritysten hallinnollista taakkaa eikä lisätä sitä tarpeettomasti. Sanktionuhka on omiaan heikentämään ulkomaalaisten työnsaantimahdollisuuksia ja asemaa työmarkkinoilla.

Esityksessä on VATT:n selvitys ulkomaalaisten alkaneista työttömyysjaksoista 2018-2020, n. 20 000/vuosi. Työnantajille uudesta ilmoitusvelvollisuudesta aiheutuvia kuluja ei ole arvioitu. Esityksessä myös odotetaan työnantajien käyttävän Enter Finland -järjestelmää ilmoituksen tekemiseen. Inhimillisten erehdysten välttämiseksi useat työnantajat joutunevat muokkaamaan HR-järjestelmiään uudesta velvollisuudesta muistuttamiseksi.

Pidämme parempana käyttää resursseja ilmoitusten vastaanoton ja ulkomaalaisvalvonnan sijaan asiakasneuvontaan ja lupakäsittelyyn.

Esityksessä ehdotetaan ilmoitettavaksi myös työsuhteen päättymissyy. Tämä on syytä poistaa. Ehdotusta ei perustella millään tavoin. Maahanmuuttovirastolla ei ole tarvetta tälle tiedolle eikä sen ilmoittamista voida edellyttää. Edellisen työsuhteen päättymissyytä ei tiedustella edes henkilön ilmoittautuessa työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon.

Onko voimassa olevan sanktiosääntelyn (esim. ulkomaalaislain 186-189 §, rikoslaki) soveltaminen riittävää ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönnistä?

Kyllä

Perustelut vastaukselle ja muut mahdolliset huomiot sääntelyehdotuksesta

EK pitää parempana muissa Pohjoismaissa käytössä olevaa menettelyä, jossa työstä pois jäävä itse tekee ilmoituksen työn päättymisestä maahanmuuttoviranomaiselle ja saa sen perusteella työnhakijan statuksen. Työpaikoilla ilmoitusvelvollisuus sinällään lisää hallinnollista taakkaa.

Mahdollinen sanktio tulee asetettavaksi sille työntekijälle, jonka syyksi laiminlyönti on katsottava. Uutta lainsäädäntöä ei siltä osin tarvita.

Työnteko-oikeuden laajentaminen työvoimapula-aloille ja asetuksenantovaltuutus

Mahdolliset huomiot sääntelyehdotuksesta

Ajatus työnteko-oikeuden laajentamisesta työvoimapula-aloille on kannatettava, mutta tarkastelun on oltava alueellista eikä valtakunnallista.

Laajennus palvelee sekä Suomeen asettautuneita ulkomaalaisia että rekrytointiongelmista kärsiviä työpaikkoja. Sen sijaan työvoimapula-alojen esitetty valtakunnallinen tarkastelu ja yhteenveto johtaa siihen, ettei laajennuksella ole tosiasiallista merkitystä kenellekään. Luonnokseen kirjatut ammatit ovat sovellussuunnittelijoita ja kodinhoitajia lukuun ottamatta säänneltyjä ammatteja. On selvää, ettei mistään muusta ammatista työttömäksi jäävä pysty työllistymään näihin ammatteihin kolmen tai edes kuuden kuukauden aikana.

Työmarkkinat eivät kuitenkaan Suomessa ole valtakunnalliset vaan jakautuneet useisiin työssäkäyntialueisiin. Työvoimapulaa on tarkasteltava rekrytoivien työpaikkojen näkökulmasta ja työvoimapula-aloja koskeva määrittely tulee tehdä ELY-keskusalueittain, kuten nykyisin tehdään alueelliset työlupalinjaukset. Valtakunnallista työvoimapula-alojen tarkastelua pohdittiin TEM:n johdolla muutama vuosi sitten, mutta ajatuksesta luovuttiin, koska avoimiin työpaikkoihin ei ole tulijoita oman alueen ulkopuolelta.

Positiivista esityksessä on, että siinä kiinnitetään työnhakijoiden ja avointen työpaikkojen rekisteritietojen lisäksi alueiden laadulliseen tarkasteluun: kaikki työnhakijat eivät ole työllistettävissä eikä kaikkia avoimia työpaikkoja ilmoiteta TE-toimistoon.

Muuta lausuttavaa esityksestä

Suomen tulisi parantaa veto- ja pitovoimatekijöitä, kannustaa Suomeen muuttoon ja kv. rekrytointeihin eikä luoda uusia kv. työntekijöitä karkottavia menettelyjä. Suomen maakuva täällä työskentelevien ulkomaalaisten silmissä on romahtanut: Expat Insiderin kyselyssä 53 maan joukossa sijalta 16 sijalle 51 https://www.internations.org/expat-insider/2024/finland-40460.

Tarvitsemme aktiivista maahanmuuttopolitiikkaa, jolla lisäämme työperusteista maahanmuuttoa Suomeen. Suomea on markkinoitava ulkomailla niin kiinnostavana työntekomaana kuin palkitsevana opiskelu- ja tutkimusympäristönä. Kansainvälinen kilpailu osaajista käy yhdessä kilpailussa investoinneista.

Niin sanottu kolmen kuukauden sääntö on ollut eniten kriittistä keskustelua herättänyt aloite ulkomaalaislainsäädännön suunnitelluista muutoksista. Se on lisännyt merkittävästi ulkomaalaisten epävarmuutta ja haluttomuutta jatkaa työntekoa Suomessa. Tämä on tullut esiin useissa keskusteluissa Suomessa toimivien yritysten ja muiden työnantajien kanssa. Vaikka esityksen suoranaiset seuraukset olisivat vähäiset, on se jo heikentänyt Suomen maakuvaa ulkomailla ja erityisesti täällä jo työskentelevien ulkomaalaisten keskuudessa.

Positiivista on, että esitystä on pystytty parantamaan sen valmistelun aikana ja erityisasiantuntijoiden sekä johtajien työnhakuaika on eriytetty yleisestä työnhakuajasta. Myönteistä on myös yhdistelmälupadirektiivin muutosten implementointi samassa yhteydessä.