Eräiden osinkojen lähdeverotuksen ja kiinteistösijoituksista saatujen voittojen verotuksen uudistaminen, lausunto työryhmäraportista

Valtiovarainministeriö | 9.6.2021 | VM090:00/2020

Valtiovarainministeriö on pyytänyt Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n lausuntoa eräiden osinkojen lähdeverotuksen ja kiinteistösijoituksista saatujen voittojen verotuksen uudistamista arvioineen työryhmän raportista.  

Työryhmän tehtävänä oli selvittää mahdollisuutta rahastojen ja muiden osinkoveroista vapautettujen yhteisöjen saamille osingoille käyttöön otettavaan 5 prosentin lähdeveroon. Lisäksi työryhmän tuli selvittää mahdollisuudet periä ulkomaisten rahastojen ja muiden verovapaiden yhteisöjen kiinteistösijoituksista saamista voitoista kohtuullista veroa. Raportin mukaan osinkojen 5 prosentin lähdeveroa ei olisi perusteltua ottaa osaksi Suomen verojärjestelmää. Kiinteistösijoitusten verotukseen ehdotetaan eräitä muutoksia. 

EK kiittää lausuntopyynnöstä. Lausuntonamme esitämme seuraavan. 

Tiivistelmä 

Työryhmä katso raportissaan, että lähdeveroa ei tule ottaa käyttöön. EK katsoo, että johtopäätös on hyvin perusteltu ja täysin oikea. 

1. Hallitusohjelman mukaista tavoitetta ulkomaisten tahojen verottamisesta ei ole käytännössä mahdollista saavuttaa, vaan vero päinvastoin kohdistuu etupäässä kotimaisiin toimijoihin.  
2. Vero jäisi suurimmalta osin suomalaisten eläkkeensaajien ja rahastosijoittajien maksettavaksi.  
3. Veron käyttöönotto johtaisi Suomessa työllistävän ja Suomeen yhteisö- ja ansiotuloveroa kerryttävän sijoitusrahastotoiminnan siirtymiseen pois Suomesta, koska vero kohdistuisi suomalaisiin rahastoihin lukuisten ulkomaisten rahastojen jäädessä sen ulkopuolelle; 
4. Lähdeveron tuotot jäisivät pieniksi, minkä lisäksi käyttäytymisvaikutukset (esim. sijoitusten tekeminen veron vuoksi muualle kuin Suomeen, rahastotoiminnan siirtyminen pois Suomesta sekä sijoitusrakenteisiin tehtävät muutokset) pienentäisivät entisestään verotuottoja.   
5. Veron käyttöönotto heikentäisi Suomeen tehtävien sijoitusten kannattavuutta ja vaikeuttaisi siten suomalaisten yritysten varainhankintaa sekä uhkaisi osaltaan Helsingin pörssin elinvoimaisuutta. Osinkojen lähdeverotukseen on tehty vuoden 2020 alusta merkittäviä muutoksia, eivätkä niidenkään vaikutukset Suomeen tehtäviin sijoituksiin ole vielä selvillä. Nämä vaikutukset tulisi selvittää ensin.  
6. Vero monimutkaistaisi Suomen verojärjestelmää tarpeettomasti. Lisäksi sama tulo saatettaisiin esim. eläkevakuutusyhtiöiden osalta katsoa veronalaiseksi sekä lähdeverotuksessa että elinkeinoverotuksessa, mikä olisi verojärjestelmän kannalta epäjohdonmukaista. 

Kiinteistösijoitusten osalta TVL:n 10 § 10 kohdan tarkistaminen olisi perusteltua, jos muutos voitaisiin säätää riittävän tarkkarajaisesti ja ennustettavasti.  

Suomalaisten eläkevarat tulee käyttää eläkkeiden, ei lähdeveron maksamiseen 

Työeläkevakuutusyhtiöiden sijoitusomaisuuteen kuuluvat osingot ovat jo nykysääntelyn mukaan 75 prosenttisesti veronalaista tuloa, eivät osinkoverosta vapaita. Eläkerahastojen osalta lähdevero kohdistuisi pitkälti vain kotimaisiin eläketoimijoihin eikä ulkomaisilta eläkerahastoilta tai vakuutusyhtiöiltä saataisi kerättyä merkittäviä verotuottoja. Valtaosa ulkomaisille eläkerahastoille maksettavista osingoista on verovapaata verosopimusten nojalla.  

Suomen eläkejärjestelmälle asetettava lisärasitus ei ole perusteltua, koska kaikki tuotot tarvitaan eläkkeiden maksua varten. Suomalaisten eläkemaksujen korottaminen tai eläkkeiden leikkaaminen lähdeveron vuoksi ovat kestämättömiä ratkaisuja. Eläkevakuutusmaksujen korottaminen tarkoittaisi ansiotulon verotuksen kiristymistä tai työnantajan palkkauskustannusten kasvamista eikä siten edistäisi myöskään työpaikkojen syntymistä.  

Lähdeveron maksaisivat sijoitusrahastosijoittajat 

Suomalaisia rahasto-osuudenomistajia on lähes miljoona. Sijoitusrahastojen lähdeverotus kohdistuisi viime kädessä rahastojen tuoton kautta rahastosijoittajiin. Tällä voisi olla vaikutusta rahastosijoittajien allokaatioihin sekä sijoitusrahastojen sijaintia ja rekisteröintiä koskeviin päätöksiin sekä sijoituskohteita koskeviin valintoihin. Vero suosisi Irlantiin, Isoon-Britanniaan ja Ranskaan sijoittuneita rahastoja suomalaisten rahastojen kustannuksella. Kotimaisilla ja muissa kuin em. maissa olevilla rahastoilla olisi jatkossa kannustin sijoittaa varansa muualle kuin Suomeen.  

Lähdevero on uhka suomalaiselle rahastotoiminnalle

Lähdeveron käyttöönotto veisi sijoitusrahastoalan luomia hyväpalkkaisia työpaikkoja ja siten huomattavia verotuloja pois Suomesta.  

Kotimaiset rahastoyhtiöt kilpailevat kansainvälisillä ja EU:ssa erittäin keskittyneillä rahastomarkkinoilla. Lähdevero kohdistuisi kotimaisiin rahastoihin, minkä vuoksi ulkomaisille rahastoille syntyisi kilpailuetua. EU-lainsäädännön vuoksi rahastoja on erittäin helppoa hallinnoida ja myydä rajojen yli toiseen maahan. 

Esimerkiksi UCITS-rahastojen markkinat ovat keskittyneet muun muassa erittäin vahvasti Irlantiin, eikä verosopimus mahdollistaisi lähdeveron perimistä irlantilaisille rahastoille maksetuista osingoista. Kokonaisuutena tällaisessa tilanteessa vaikutus kotimaisiin kerättäviin veroihin olisi helposti negatiivinen. 

Sijoitusrahastoalan merkitys ei ole Suomelle mitenkään vähäinen. Tätä osoittaa esimerkiksi se, että kotimaisten rahastoyhtiöiden liiketulos Finanssivalvonnan tietojen mukaan oli vuonna 2020 yhteensä 258 miljoonaa euroa. Suurimmillaankin lähdeveron laskennalliset staattiset verotuotot ovat kotimaisilta rahastotoimijoilta noin 14 miljoonaa euroa, ilman dynaamisten vaikutusten huomiointia. 

Lähdevero vähentäisi Suomeen tehtäviä sijoituksia

Suomessa on tehty vuoden 2021 alusta merkittäviä muutoksia osinkojen lähdeverotukseen, kun niin sanotusta yksinkertaistetusta menettelystä luovuttiin ja lähdeverotuksessa alettiin soveltaa ns. TRACE-menettelyä. Toisen, vastaavan vaikutusten omaavan uudistuksen tekeminen näin nopeassa tahdissa johtaisi arvaamattomiin lopputuloksiin. 

TRACE:n käyttöönoton myötä on yhä uhkakuvana, että ulkomaisten sijoittajien kiinnostus suomalaisiin osakkeisiin pienenee. Mahdollisen lähdeveron käyttöönotto voisi voimistaa tätä vaikutusta entisestään. 

Suomi on edelleen verraten pääomaköyhä maa. Olemme pääoman nettotuoja ja tarvitsemme ulkomaista pääomaa esimerkiksi yritystoiminnan ja investointien rahoittamiseen. Kaavaillun lähdeveron veropoliittisena tavoitteena on ollut verotuksen kohdistaminen ”erityisesti ulkomaisiin sijoittajiin”. Vaikka ehdotettu lähdevero työryhmän selvityksessä todetusti tosiasiassa pitkälti epäonnistuisi tämän tavoitteen toteuttamisessa, ei tällaisin tavoittein edistetty vero olisi hyvä signaali maailmassa, jossa ulkomaisesta pääomasta riippuvainen Suomi kilpailee sijoituksista, investoinneista ja rahoitusalan toimijoiden sijoittautumisesta.  

Verosta johtuvat negatiiviset käyttäytymisvaikutukset koskisivat ulkomaisten sijoittajien ohella yhtä lailla kotimaisia sijoittajia. Yksinkertaisin tapa sijoittajalle välttää osinkojen lähdevero on myydä suomalaiset osakkeet pois ja sijoittaa ulkomaisiin yhtiöihin. 

Suomalaisten pääomamarkkinoiden houkuttelevuus sekä ulkomaisten että kotimaisten sijoittajien näkökulmasta heikkenisi, koska sijoittajat välttäisivät verosta johtuvan lisäkustannuksen vuoksi jatkossa Suomeen ja suomalaisiin yrityksiin sijoittamista. Tämä johtaisi sijoittajamäärän vähentymiseen, sijoitusten pienentymiseen ja pääomamarkkinoiden näivettymiseen ja vaikeuttaisi suomalaisten yritysten rahoituksen saatavuutta ja investointien toteuttamista. 

TVL 10 §:n 10 kohdan ”täsmäpaikkaus” voisi olla perusteltu toimi, mutta se on toteutettava harkiten ja huolellisesti 

Suomessa sijaitsevista kiinteistöistä ja asunto-osakkeista saatavaa myyntivoittoa ei voida KHO:n oikeuskäytännön perusteella verottaa Suomessa, jos ulkomainen taho omistaa kiinteistön tai kiinteistöosakeyhtiön osakkeet holdingyhtiön kautta. Tämä tulkinta johtaa tilanteeseen, joka ei vastanne lainsäätäjän alkuperäistä tarkoitusta.  

TVL:n 10 § 10 kohdan tarkistaminen voisi siten olla perusteltua, jos muutos voitaisiin säätää TVL 10 § 10 kohdan täsmennyksenä riittävän tarkkarajaisesti ja ennustettavasti. Mahdollisessa täsmennyksessä on otettava huomioon myös se, että kansainvälisissä tilanteissa kiinteistöjen omistus voi olla moniportaista. Muutoksen oikeasuhtaisuus ja käytännön toteuttaminen tulee selvittää huolellisesti, koska muutos vaikuttanee kansainvälisten sijoittajien päätöksiin sijoittaa suomalaisiin kiinteistöihin. 

Kiinteistörahastojen läpivirtausmalli 

Kiinteistörahastojen läpivirtausmalli olisi teoreettisella tasolla lähtökohtaisesti sekä rahastojen verotuksen neutraalisuustavoitteen että hallitusohjelmassa esitetyn kansainvälisten rahastosijoitusten veropohjan tiivistämistavoitteen mukainen. Mallissa on kuitenkin paljon sangen haastavia teknisiä yksityiskohtia, joita täytyy tarkemmin selvittää, ennen kuin voidaan arvioida läpivirtausmallin toteutuskelpoisuutta Suomessa.