Lausunto hallituksen esityksestä laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta (kuudes kierros)

Työ- ja elinkeinoministeriö |3.2.2022|VN/1587/2022

Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yritysten määräaikaisesta kustannustuen annetun lain 5 a §:ää (sulkemiskorvaus) ja 5 e §:ää (matkailu- ja ravintola-alan sekä tapahtuma-alan yritysten ja liiketoimintarajoitusten alaisten yritysten kustannustuki).

Sulkemiskorvauksella kompensoidaan koronapandemian hallintaan liittyvien sulkemismääräysten ja yleisötilaisuuksien kieltämisen aiheuttamia vahinkoja yritystoiminnalle. Kustannustuella kompensoidaan lievempien rajoitusten kielteisiä vaikutuksia rajoituksista kärsiville toimialoille ja yrityksille.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK pitää kustannustuen kuudetta hakukierrosta erittäin tarpeellisena. Marraskuun 2021 lopussa koronatilanne muuttui vakavammaksi omikron-variantin myötä. Suomessa päätös hätäjarrumekanismin käyttöönotosta tehtiin 22.12.2021.

Esityksen 5 e § käsitellään kustannustukea. Omavastuuta ja liikevaihdon alenemaa koskeva prosentti laskettaisiin 30 prosentista 20 prosenttiin. Tukikaudeksi ehdotetaan 1.12.2021-28.2.2022 ja vertailukauden kuukaudet syksyltä 2021 alv-ilmoitusten mukaan. Useimmille yrityksille vertailukausi olisi syys-marraskuu 2021.

EK kiittää liikevaihdon alenemaedellytyksen laskua 20 prosenttiin. Sen sijaan EK pitää ehdotettua vertailukautta ongelmallisena. Vaikka syksyyn 2021 perustuva vertailukausi mahdollistaa korona-aikana perustetuille yrityksille kustannustuen soveltamisen, on kyseinen ajanjakso ollut kuitenkin monille yrityksille vaikea ja niiden liikevaihto on ollut koronapandemian, rajoitusten ja etätyösuositusten takia merkittävästi pienempi kuin vuonna 2019. Lisäksi esitetty malli ei huomioi lainkaan yritysten myynnissä tapahtuvaa kausivaihtelua tai liiketoiminnan kausiluonteisuutta.

EK esittääkin, että ennen pandemiaa perustettujen yritysten osalta vertailu tehdään pandemiaa edeltävään aikaan. Pandemian aikana perustettujen yritysten osalta puolestaan lakiesityksen mukainen vertailukausi on asianmukainen.

EK huomauttaa lisäksi, että esitys jättää huomioimatta loka-marraskuun 2021. Myös loka-marraskuun aikana valtio rajoitti esimerkiksi matkailu- ja ravintola-alan sekä tapahtuma-alan yritysten toimintaa. Eduskunta on katsonut, että niin kauan kuin valtio rajoittaa yritysten toimintaa, valtion on maksettava niille tukea kohtuullisten menetysten korvaamiseksi.

Esityksen 5 a § koskee sulkemiskorvausta pienille alle 50 henkilöä työllistäville yrityksille. Tukikelpoisia olisivat yritykset, joiden tilat on kokonaan tai osin suljettu tai joiden järjestämä yleisötilaisuus on kielletty säädöksen tai viranomaismääräyksen johdosta. Samoin kieltoon rinnastettaisiin rajoitus, jonka johdosta tilaisuuden järjestäminen muuttuisi ilmeisen mahdottomaksi. Viranomaisen antama lievempi rajoitus tai suositus ei olisi tässä lainkohdassa tarkoitettu sulkemistoimi. Korvauksen piiriin eivät kuuluisi tilaisuudet, joiden osalta koronapassin käyttö olisi sallittu.

EK katsoo, että useiden alojen asiakasmäärät ja liiketoiminta ovat merkittävästi supistuneet hallituksen antaman etätyösuosituksen johdosta. Julkisella sektorilla suositus on käytännössä tarkoittanut etätyöpakkoa niissä työtehtävissä, jossa etätyö on ollut mahdollista. Myös yksityisellä sektorilla etätyösuositusta on noudatettu laajasti. Kustannustukilaissa pandemiaan liittyvät viranomaissuositukset tulisi sisällyttää tuen saannin kriteereihin, sillä niiden vaikutukset ovat yritystoiminnalle olleet merkittävät.

EK tukee esitystä siitä, että myös osittain suljetuista tiloista voi saada sulkemiskorvausta.

Keskisuurille ja suurille yrityksille laadittaisiin oma esityksensä sulkemiskorvauksesta. Tämä edellyttää EU:n komission hyväksynnän.

Etenkin tämän kokoluokan yritysten mahdollisuus saada korvauksia viranomaisrajoitusten vuoksi on estynyt tukikattojen vuoksi. Esityksessä konsernikohtaiseksi yhteenlasketuksi tukikatoksi on määritelty niin sulkemiskorvauksen kuin kustannustuen osalta 2,3 miljoonaa euroa.

EU:n valtiontukipuitteet eivät vaadi konsernikohtaista tarkastelua tai 2,3 miljoonan euron kattoa. EK edellyttää, että sulkemiskorvauksen ja kustannustuen korvaus- ja yrityskohtaisen enimmäismäärän tulee olla 10 miljoonaa euroa ja yhteenlaskettujen yrityskohtaisten korvausten enimmäismäärän 10 miljoonaa euroa. EK huomauttaa myös, että muissa Pohjoismaissa on laadittu keskisuurille ja suurille yrityksille useita omia ohjelmia, jotka mahdollistavat Suomea merkittävästi suuremmat tukikokonaisuudet. Eriävät tukikäytännöt muihin Pohjoismaihin nähden vaikuttavat suomalaisyritysten kilpailukykyyn ja ovat myös perusteena tukikattojen nostamiselle.

Lopuksi EK nostaa esiin kustannustuen toimialakohdennuksen. Esityksen liitteeseen on listattu toimialat, joilla toimiville yrityksille voidaan myöntää 5 e §:ssä tarkoitettua kustannustukea. Toimialalistan ohella tukikelpoisia olisivat myös muiden toimialojen yritykset, joihin on kohdistunut julkisoikeudellinen pandemian hallintaan liittyvä rajoitus joko suoraan tai merkittävään asiakaskuntaan. EK kannattaa linjausta ja painottaa, että tuesta viestittäessä on tarpeen korostaa mahdollisuutta hakea tukea toimialalistan ulkopuolelta, kunhan perusteet ovat osoitettavissa. Kustannustuki V on aiheuttanut epäselvyyttä yrityksille, koska siitä on julkisuudessa puhuttu pitkälti tiettyjen toimialojen tukena, vaikka kaikkien toimialojen yritykset ovat tukikelpoisia, jos suora tai epäsuora rajoitus on vaikuttanut niiden liiketoimintaan ja laskenut liikevaihtoa.