Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä annetun lain muuttamisesta

Työ- ja elinkeinoministeriö | 15.9.2026 | VN/26258/2026

Elinkeinoelämän keskusliitto EK kiittää mahdollisuudesta lausua hallituksen esitysluonnoksesta VN/26258/2026 koskien laiksi taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä annetun lain muuttamisesta.

EK kannattaa tavoitetta parantaa yritystukien vaikuttavuutta ja kohdentaa julkista rahoitusta hankkeisiin, jotka vahvistavat Suomen talouskasvua, tuottavuutta ja uudistumista. Myös yksityisen rahoituksen laajempi hyödyntäminen on lähtökohtaisesti perusteltua. Esitysluonnoksesta jää kuitenkin epäselväksi, mitä nykyjärjestelmän ongelmia muutoksella tavoitellaan ratkaistavan ja millaisia käytännön vaikutuksia sillä olisi tukien kohdentumiseen. Erityisesti tulisi selventää, onko tavoitteena alentaa tuki-intensiteettejä, keskittää rahoitusta aiempaa harvempiin hankkeisiin vai rajata tiettyjä hankkeita rahoituksen ulkopuolelle.

EK kiinnittää huomiota yritysten hallinnollisen taakan kasvuun. Yrityksiltä ei tule edellyttää laajoja arvioita hankkeiden kansantaloudellisista vaikutuksista, vaan päävastuun vaikuttavuuden arvioinnista tulee olla viranomaisilla. Pk-yrityksille ja pienille tukihakemuksille on mahdollistettava kevennetty menettely.

Lakiehdotuksessa käytetyt käsitteet, kuten ”mahdollisimman vaikuttava” ja ”mahdollisimman suuret myönteiset taloudelliset vaikutukset”, ovat tulkinnanvaraisia ja jättävät tukiviranomaisille laajan harkintavallan. Vaikuttavuuden arviointiperusteiden tulee olla läpinäkyviä, ennakoitavia ja tukiohjelmakohtaisesti määriteltyjä.

EK korostaa, ettei yksityisen pääoman määrää tule käyttää automaattisena hankkeen laadun tai vaikuttavuuden mittarina. Rahoituksen saatavuus vaihtelee merkittävästi yrityksen koon, toimialan, kehitysvaiheen ja riskiprofiilin mukaan. Yksityisen pääoman korostaminen ei saa heikentää pk-yritysten mahdollisuuksia saada julkista rahoitusta tai johtaa tukien keskittymiseen yrityksille, joilla on jo valmiiksi parhaat mahdollisuudet hankkia markkinaehtoista rahoitusta.

EK painottaa, että yritystukien tulee kohdentua riittävän laajalle joukolle merkittävää kasvu-, vienti- ja uudistumispotentiaalia omaavia yrityksiä. Vaikuttavuuden korostaminen ei saa johtaa tukien liialliseen keskittymiseen yksittäisiin hankkeisiin. Tämä on tärkeää sekä tukijärjestelmän hyväksyttävyyden että markkinaehtoisen elinkeinotoiminnan näkökulmasta.

EK pitää pitkän aikavälin tuottavuuden ja kasvukilpailukyvyn vahvistamista oikeana tavoitteena. Samalla on kuitenkin tunnistettava, että myös lyhyemmän aikavälin kustannuskilpailukyvyllä on merkitystä investointien, viennin, tuotannon ja työpaikkojen kannalta. Yritystukien vaikuttavuutta arvioitaessa näitä näkökulmia ei tule asettaa vastakkain.

EK korostaa, että Suomen TKI-järjestelmän tavoitteena tulee olla Suomen talouskasvun ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Arviointikriteerien tulee kuitenkin tunnistaa nykyaikaisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kansainvälinen luonne. Myös kansainvälisistä TKI-verkostoista syntyvät osaamis-, innovaatio- ja talousvaikutukset voivat tuottaa merkittävää hyötyä Suomelle. Vaikuttavuuskriteerien soveltaminen ei saa heikentää kansainväliseen yhteistyöhön perustuvien tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeiden rahoitusmahdollisuuksia.

EK katsoo, ettei tuki-intensiteettejä tule yleisesti alentaa ilman perusteellista vaikutusarviointia. Julkisen rahoituksen osuuden pienentäminen voi erityisesti pk-yrityksissä kasvattaa omarahoitusvaatimusta ja heikentää investointien, TKI-hankkeiden ja kansainvälistymistoimien toteuttamisedellytyksiä. Ennen esityksen antamista vaikutusarviointia tulee täydentää erityisesti pk-yritysten aseman, investointien, kilpailun ja alueellisten vaikutusten osalta.

EK pitää perusteltuna yritystukien kokonaisvaltaista arviointia, mutta suhtautuu kriittisesti verotukikäsitteen laajaan käyttöön. Kaikkia yleisestä verotasosta poikkeavia verokantoja tai verojärjestelmän rakenteellisia ratkaisuja ei tule automaattisesti tulkita yritystuiksi. Yritystukien arviointia ei tule käyttää perusteena verotuksen yleiselle kiristämiselle, vaan huomio tulee kohdistaa myös verotuksen vaikutuksiin kilpailukykyyn, investointeihin ja talouskasvuun.

Esitysluonnoksessa ei yksilöidä SEUT 107 artiklassa tarkoitettuihin verotukiin liittyviä ongelmia tai epäkohtia, joita ehdotetulla sääntelyllä pyrittäisiin korjaamaan. Esityksen perusteella muutoksen keskeisenä tavoitteena vaikuttaa olevan verotukien sisällyttäminen lausuntomenettelyn piiriin ja yritystukineuvottelukunnan toimivallan laajentaminen. EK katsoo, että esityksessä tulee perustella nykyistä selkeämmin muutoksen tarve ja tavoitteet sekä määritellä täsmällisesti, mitä verotukia muutos koskee ja mikä taho toimii niiden osalta laissa tarkoitettuna tukiviranomaisena. EK:n käsityksen mukaan soveltamisalaan kuuluvat TEM:n muistion ”Yritystukien kehitys 2012–2025” sivulla 18 yksilöidyt tuet sekä suurten teollisten puhtaan siirtymän investointien verohyvitys, ja tukiviranomaisena toimii valtiovarainministeriön vero-osasto. Esitysluonnoksen sivulla kolme mainittu T&K-verovähennys ei EK:n käsityksen mukaan ole valtiontukea, minkä vuoksi esitystä tulee tältä osin korjata. EK esittää, että nämä täsmennykset tehdään jatkovalmistelussa.

EK:n näkemyksen mukaan vaikuttavuuden, yksityisen pääoman ja Suomeen kohdistuvien talousvaikutusten painottaminen on perusteltua, mutta kriteerien tulee olla selkeitä, ennakoitavia ja yrityskokoneutraaleja. Muutokset eivät saa heikentää pk-yritysten mahdollisuuksia kasvaa, investoida, kansainvälistyä tai hyödyntää julkista kasvurahoitusta.