Työelämän sääntely

Tavoitteemme

Työlainsäädäntö

1. Työlainsäädäntöä tulee kehittää siten, että se parantaa yritysten kilpailukykyä. Tämä tarkoittaa liiallisten pykälien poistamista, turhan byrokratian karsimista, lainsäädännön yksinkertaistamista ja joustojen lisäämistä. Nykyistä huomattavasti suurempi osa asioista tulee olla sovittavissa yritys-, työpaikka- ja työntekijäkohtaisesti.
2. Paikallisen sopimisen mahdollisuuksien lisääminen on otettava osaksi jokaista työlainsäädännön uudistustyötä läpäisyperiaatteen mukaisesti. Jokaisen hankkeen yhteydessä tulee arvioida säännös säännökseltä, missä määrin oikeutta paikalliseen sopimiseen joko työnantajan ja työntekijöiden edustajan ja/tai erityisesti työnantajan ja yksittäisten työntekijöiden välillä voidaan lisätä.

Työehtosopimukset

1. Työehtosopimuksissa tulee lisätä palkkojen, työaikojen ja muiden työehtojen joustavuutta. Palkanmuodosta ja muita työehtoja koskevaa päätöksentekoa on siirrettävä enemmän yritys- ja työpaikkatasolle. Joustavuutta ja paikallista sopimista tarvitaan, koska yritysten kilpailuasema ja toimintaympäristö ovat erilaisia ja muuttuvat eri tahtiin samankin toimialan sisällä.

Työnteon muodot

1. Työelämän sääntelyssä tulee antaa tilaa erilaisille työn teettämisen ja työn tekemisen muodoille. Erilaisia työn tekemisen muotoja tarvitaan, koska yrityksillä on tarvetta sopeuttaa työn määrää kysynnän vaihteluihin ja esimerkiksi rekrytoida sijaisia. Myös työntekijöillä on tarpeita muunkinlaisiin kuin pysyviin ja kokoaikaisiin työsuhteisiin.

EU ja ILO

1. Työlainsäädännön sisältö on pidettävä mahdollisimman pitkälti kansallisessa päätäntävallassa. Suomen työlainsäädäntö ja työehtosopimukset takaavat työntekijöille kansainvälisesti tarkastellen korkean vähimmäissuojan. Ehdotuksiin uusista työlainsäädäntöä koskevista EU:n tai ILO:n normeista tulee suhtautua kriittisesti.