EU:n patenttiuudistus toteutumassa ehkä jo vuonna 2016

Eurooppalainen patenttiuudistus on edennyt kesän aikana niin ripeästi, että uudistus saadaan voimaan mahdollisesti jo ensi vuonna. Uudistus sisältää kaksi osaa: yhtenäisen eurooppapatentin eli yhtenäispatentin sekä yhdistetyn patenttituomioistuimen (Unified Patent Court, UPC).

Yhtenäispatentti tarjoaa nimensä mukaisesti mahdollisuuden yhtenäiseen patenttisuojaan keskitetysti yhdellä hakemuksella kaikkiin niihin EU-maihin, jotka ovat ratifioineet UPC-sopimuksen. Se on rinnakkainen vaihtoehto perinteiselle eurooppapatentille ja kansalliselle patentille. Yritykset voivat päättää itse, mikä patentoimistapa kulloinkin sopii parhaiten keksinnön suojaamiseen.

Tuomioistuin UPC taas tarjoaa mahdollisuuden käsitellä kaikki yhtenäispatenttia ja myöhemmin myös kaikki eurooppapatentteja koskevat riidat keskitetysti yhdessä tuomioistuimessa. Tuomion vaikutukset ulottuisivat kerralla kaikkiin UPC-sopimuksen ratifioineisiin EU-maihin.

Suomessa esitys patenttiuudistuksen ratifioinnista viedään eduskuntaan tämän syksyn aikana. Kesän aikana ratifioinnit ovat edenneet unionin alueella niin, että kahdeksan EU-maata on nyt ratifioinut sopimuksen.

Patenttiuudistus eli sen molemmat osat astuvat voimaan, kun 13 jäsenmaata (mukana kolme suurinta patentointimaata eli Iso-Britannia, Ranska ja Saksa) ovat saattaneet UPC-sopimuksen voimaan kansallisesti.

Yritykset hyötyvät, maksuihin tarvitaan kohtuullisuutta

EU:n patenttiuudistus on ollut työn alla useita vuosia. EK tukee uudistusta periaatteellisella tasolla: Uudistuksen tavoitteena on, että yritykset hyötyvät nykyistä edullisemmasta, yksinkertaisemmasta, kilpailukykyisemmästä ja oikeusvarmemmasta tavasta suojata keksintöjä ja ratkaista riitoja.

Myös elinkeinoelämän ja TEMin viime vuonna teettämä selvitys vaikutuksista suomalaisyrityksiin osoitti, että uudistuksesta olisi enemmän hyötyä kuin haittaa.
Patenttijärjestelmää hyödyntävien yritysten kannalta yksi keskeinen uudistuksessa vielä avoinna oleva huoli koskee yhtenäispatentin ja tuomioistuimen maksuja.

EU-maat hyväksyivät kesäkuussa patentin vuosittaisten ylläpitomaksujen tason – kuitenkin sillä ehdolla, että maksutuloista jäsenmaiden patenttivirastoille (Suomessa Patentti- ja rekisterihallitukselle PRH:lle) suunnatusta osuudesta löydetään yhteisymmärrys syksyn aikana. Myös UPC:n valmistelukomitea päättänee oikeudenkäyntimaksuista tänä syksynä.

Yhtenäispatentin tuomana uhkana pidetään patenttien määrän kasvua ja erityisesti EU:n ulkopuolisten maiden patentointiaktiivisuuden lisääntymistä Euroopassa. Se voisi rajoittaa yritysten ja erityisesti kotimarkkinoilla toimivien ei-patentointi-intensiivisten pk-yritysten toimintavapautta sekä lisätä patenttien seurantaa ja siitä aiheutuvia kustannuksia. Myös patenttien loukkaus- ja oikeudenkäyntiriski voisi kasvaa.

UPC:n uhkana puolestaan nähdään, että ehdotettujen maksujen minimi, 11 000 euroa, on erittäin korkea vaikkapa suomalaisiin tuomioistuinmaksuihin verrattuna. Myönteistä suomalaisyrityksille taas olisi paikallisjaoston perustaminen Suomeen. Jutut käsiteltäisiin täällä ja maassamme säilyisi hyvä patenttipalvelujen ja IPR-osaamisen tarjonta.

Uudistuksen yhtenä vaarana Suomessa on pidetty myös PRH:n tulojen ja toimintaedellytysten heikkenemistä, sillä viraston yrityksille tarjoamat palvelut ovat merkittävä osa suomalaista innovaatiojärjestelmää, jonka ei haluta heikkenevän.

Lue lisää:

• EK:n lausunto Yhdistetyn patenttituomioistuimen (UPC) maksuehdotuksia koskevaan konsultaatioon 31.7.2015 (pdf)
• EK:n lausunto TEMin lausuntopyyntöön UPC:n kansallista voimaansaattamista koskevasta HE-luonnoksesta, 19.8.2015 (pdf)
• Selvitys eurooppalaisen patenttiuudistuksen vaikutuksista suomalaisyrityksiin (EK:n nettiuutinen 15.4.2014)