Tekesin Merja Salonen bloggaa: Talouskasvua kulttuurisisällöistä
Tv- ja elokuvatoimialojen ydintä on erilaisten sisältöjen tuottaminen ja niiden digitaalinen jakelu. Ennusteiden mukaan näiden toimialojen suurin kasvupotentiaali on kulttuurisidonnaisten, omaperäisten ideoiden tuotteistuksessa ja digitaalisessa jakelussa.
Niin yksittäiset ihmiset kuin yrityksetkin tuottavat ja jakavat sisältöjä. Teknologia kehittyy sisältöjen mukana eikä päinvastoin kuten aiemmin. Viihteen, oppimisen, taiteen ja taloudellista hyötyä tavoittelevien sisältöjen rajat ovat hämärtymässä. Olemme siirtymässä arvoverkostoihin, joissa yksittäinen ihminen voi olla sekä tuottaja, hyödyntäjä, markkinoija että kuluttaja.
Kasvua kansainvälistymällä
Suomen audiovisuaalisen alan tuottajat ry:n teettämän tutkimuksen mukaan televisioalan kansainvälinen liikevaihto oli vuonna 2013 noin 460 miljardia dollaria kasvaen noin 6 % vuosittain. Suomalaisten tv-tuotantoyhtiöiden liikevaihto yhteensä samana vuonna oli vajaat 160 miljoonaa euroa. Liikevaihto perustui lähinnä suomalaisten tv-kanavien ostoihin.
Formaatit ovat jo pitkään olleet kansainvälisen tv-levityksen suosituimpia sisältöjä. Miten saisimme suomalaisia, omaperäisiä ohjelmaideoita nostettua globaaleille markkinoille?
Ylellä nähty SuomiLove –konsepti onnistui ensimmäisellä tuotanto- eli testikaudellaan saavuttamaan yleisön suosion. Ykkös- kauden opeilla tätä ”demoa” on voitu jatkokehittää ja kaupata maailmalle. Konsepti sisältää ne osaset, jotka ovat formaatin menestystekijät; universaali teema, ihmisiä osallistava toteutus, tv-viihteen huippuosaamista sekä katsojakokemusta parantavia teknologisia innovaatioita. SuomiLove on pitkän kehitystyön tulos, joka on vaatinut paljon sekä taloudellista että inhimillistä pääomaa.
Kotimaiset tv-kanavat ovat avainasemassa suomalaisten formaattien testialustoina. Teleoperaattorit, mediatalot ja muut sisältöjä jakavat yritykset haastavat kanavien asemaa. Uusia rahoitus- ja yhteistyömalleja tarvitaan, jotta suomalaiset formaatit täyttävät kansainväliset kriteerit ja onnistuvat valloittamaan globaaleja markkinoita.
Pelikenttä kuntoon!
Alamme olla Euroopan viimeisiä maita, jossa ei ole kansallista av-alan tuotantokannustinjärjestelmää, joka houkuttelisi tuotantoja Suomeen. Kannustimien puutteessa suomalaisetkin elokuvat kuvataan muualla Euroopassa. Kannustin perustuu prosentuaaliseen jälkihyvitykseen kuvauspaikkakunnalla toteutuneista hankinnoista. Alueen palveluyrityksille syntyy merkittävää liikevaihdon, osaamisen ja verkostojen kehittymistä. Välillisiä vaikutuksia voi arvioida työllisyyden näkökulmasta.
Vilkaistaanpa lukuja! Yksi tuotanto työllistää muutamia satoja henkilöitä ja paikallisia palveluita hankitaan majoituksesta logistiikkaan. Audiovisuaalisen alan kansainvälistämistä edistävän organisaation, Favex ry:n keräämien tietojen mukaan , Uudessa Seelannissa kuvattu The Hobbit elokuva synnytti paikallisille rakennusliikkeille yhteensä yli 9 miljoonan dollarin liikevaihdon. Catering yrittäjä myi kahvia kuvauspäivien aikana 380 000 dollarin edestä.
Iso-Britanniassa Downton Abbeyn ja Harry Potterin kuvauspaikat ovat olleet paikallisen turismin vetonauloja. Briteissä on laskettu, että yksi tuotantokannustinpunta tuottaa 12 puntaa kansantaloudelle. Suomessa on poliittista tahtoa, mutta ei tekoja. Opetus- ja kulttuuriministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä liikenne- ja viestintäministeriön on löydettävä nopeasti yhteinen ratkaisu.
Audiovisuaalisen alan osaajat, kuten muutkin luovat kyvykkyydet, voivat uudistaa myös perinteisiä teollisuuden, kaupan ja matkailualojen yrityksiä. Tällä vuosikymmenellä on käsky kokeilla ennakkoluulottomasti ja poikkitoimialaisesti toimintamalleja, jotka todella innostavat ihmisiä työntekijöinä, asiakkaina ja ihmisinä.
Kirjoittaja:
Merja Salonen työskentelee luovien alojen asiantuntijana Innovaatiorahoituskeskus Tekesillä
merja.salonen@tekes.fi
puh. 029 50 55974 ja 050 5577 974
@MerjaSalonen
Lisää tietoa:
http://www.tekes.fi/ohjelmat-ja-palvelut/ohjelmat-ja-verkostot/fiiliksesta-fyrkkaa/projektit/
http://satu.fi/news/tv-tuotannon-toimintamallit-ja-kasvun-lahteet