Tuuliainen & Huhtala: Komission rytminvaihdos digiasioissa
Äskettäin julkaistu komission vuoden 2025 työohjelma tarjoaa Euroopalle eväät maailmanluokan toimintaympäristön rakentamiseen huipputeknologioissa kuten tekoälyssä. Työohjelman painotukset tulevat näkymään myös ainakin kvanttiteknologiassa ja Euroopan digi-infrastruktuurin kehityksessä. Toimenpiteiden tavoitteena on lisätä Euroopan digitaalista kilpailukykyä, innovaatioita ja resilienssiä.
Komission toimet painottuvat alkuvaiheessa strategioihin ja investointeihin. Strategioista maininnan arvoisia ovat ainakin dataunionistrategia ja Apply AI strategia, joihin EK on antanut syötteitä.
Komission kattoteemana voidaan pitää toimintasuunnitelmaa (AI Continent Action Plan), jolla Euroopasta halutaan tehdä tekoälyinnovaatioiden kärkimaa. Panoksia laitetaan mm. tekoälytehtaisiin, joista yksi – Lumi AI Factory – sijaitsee Suomessa. Tehtaan kokonaisbudjetti on yli 600 miljoonaa euroa, ja se tulee työllistämään lähes 100 työntekijää.
Tekoälytehtaisiin keskitetään laskentatehoa, dataa ja huippuosaamista, jotta uusia tekoälyinnovaatioita päästäisiin nopeasti hyödyntämään eurooppalaisissa tuotteissa, palveluissa ja kielimalleissa.
Huomion arvoinen on myös tekoälykehityksen tukemiseen lanseerattu InvestAI-rahoitusohjelma, joka sisältää 200 miljardin panostukset tekoälyinnovaatioiden kehitykseen. Summasta noin kymmenen prosenttia eli 20 miljardia kohdistetaan tekoälyn “gigafactoreihin”, jotka ovat erikoistuneet erittäin monimutkaisten suurten tekoälymallien kehitykseen ja koulutukseen.
Entä mitä tapahtuu sääntelylle?
EU:n edellisen lainsäädäntökauden teknologiasääntelyä kutsuttiin sääntelytsunamiksi, jossa merkittävää uutta sääntelyä vyörytettiin monella uudella sektorilla: DMA (alustajättien vastuu reilusta kilpailusta), DSA (verkkoalustojen vastuu lapsista ja kuluttajista), Data Act (datan liikkumisen edistäminen) sekä AI Act (tekoälyjärjestelmien kehitys ja käyttö).
Komission uudessa työohjelmassa sääntelyä onkin tarkasteltu kriittisesti, ja huomiota on kiinnitetty erityisesti yritysten kilpailukykyyn. Parhaista edistysaskelista työohjelmassa kertoo se, mitä ohjelmassa ei enää ole: poissa ovat ePrivacy-asetusluonnos, standardiessentiaalipatentteja koskeva SEP-aloite ja AI Liability direktiivialoite. Näistä etenkin SEP-aloite oli huomattavan vahingollinen Euroopan teknologiselle suvereniteetille ja huipputeknologioiden kuten 6G:n kehitykselle.
Komissio aikoo edetä sääntelynperkaustalkoissaan myös Omnibus-mallilla. Siinä useiden säädösten päällekkäisyyksiä tarkastellaan samalla kertaa ja korjauksia tehdään avaamatta mitään säädöstä kokonaan. Tällainen hanke on tulossa myös digisektorille, ja siitä käytetään nimeä Digital Package. Hanketta ei kuitenkaan ole otsikoitu varsinaiseksi Omnibus-hankkeeksi, joten digisektorin sääntelyn sujuvoittaminen saatetaan toteuttaa myös lainsäädäntöä alemman asteisin ohjeistuksin ja määräyksin. Suhtaudumme aloitteiseen varovaisen myönteisesti, mutta esimerkiksi tekoälyasetuksen ja data-asetusten tarkastelu on hyvin haastava tehtävä ennen kuin säädösten soveltamisesta on saatu mitään kokemusta. EK on myös vienyt viestiä eteenpäin EU-sääntelyn sujuvoittamiseksi.
Hyvästä norminpurkuhengestään huolimatta työohjelma sisälsi useita uusia lainsäädäntöaloitteita. Näistä mainitsemisen arvoisia ovat ainakin Digital Networks Act, Cloud ja AI Development Act sekä Digital Fairness Act. Aloitteista ensimmäiset liittyvät Euroopan digitaalisen infrastruktuurin kuten laajakaistayhteyksien ja pilvipalveluiden kehittämiseen ja viimeisin reilumman digitaalisen ympäristön luomiseen kuluttajille. Viimeisimmästä ei löydy enää mainintaa komission työohjelmasta, mutta sitä tuskin on kokonaan haudattu, koska Digital Fairness Act painottui parlamentin komissaarikuulemisissa, joten oletamme sen olevan osa Digital Package -tarkastelua.
Kaikkien uusien sääntelyhankkeiden hyvyys tai huonous selviää vasta prosessin edetessä. Olemme kuitenkin erittäin skeptisiä uuden sääntelyn tarpeesta jo valmiiksi runsaasti säännellyillä toimialoilla.
Katse Ursula von der Leyenin II kauteen
Kiteyttäen: hyvältä näyttää – paremmalta kuin vuosiin. Suunnitelmien toteutumisessa riittää kuitenkin edelleen valvottavaa yritysten, innovoinnin, huipputeknologioiden kehityksen ja käytön sekä yritysten parempien kilpailuedellytysten puolesta.
Tärkeimpänä huolena on yksityinen investointivaje; kehitystyötä rahoitetaan toistaiseksi pitkälti julkisin varoin. Vertailuna Yhdysvaltojen tekoälykehityksen Stargate-hanke, joka keräsi heti alkuun 100 miljardia pelkästään yksityisiä investointeja. Jos yritykset eivät tunnista itseään komission digiavauksista, Euroopan ahdinko suhteessa kilpailijoihin syvenee. Onkin tärkeätä, että EU:n rahoitusmekanismit ovat linjassa nyt asetettujen toimenpiteiden kanssa. Julkisin varoin Eurooppa ei tule huipputeknologioiden kilpajuoksua voittamaan.