Blogataan omistajuudesta: Pidetään eläkejärjestelmä kilpailtuna
Työeläkelaitokset ovat suurimpia kotimaisia institutionaalisia sijoittajia. Kun niitä on useita, pysyy myös kotimainen sijoitusmarkkina elinvoimaisempana, kirjoittaa työeläkekysymyksiin erikoistunut EK:n asiantuntija Antti Tanskanen.
EK:n omistajuusohjelman toimenpidesuositus #14:
Huolehditaan siitä, että eläkejärjestelmä pysyy hajautettuna ja monipuolisena.
Suomen lakisääteisen työeläkejärjestelmän toimeenpano on hajautettu usealle erilaiselle ja eri kokoiselle eläkelaitokselle. Yksityisellä puolella toimii 5 työeläkeyhtiötä, 4 eläkekassaa ja 14 eläkesäätiötä; julkisia on muutama lisää. Hajautus on toiminut hyvin: se on pitänyt eläkejärjestelmän kilpailtuna, tehokkaana ja hajauttanut riskejä. Ei kait kukaan laittaisi kaikkia munia samaan koriin, ainakaan useampaa sataa miljardia munaa.
Tehdäänpä pieni ajatusleikki. Jos kaikki työeläkevarat olisivat yhden laitoksen hoidossa, olisi sillä varoja noin neljä kertaa valtion vuosibudjetti, sellaiset 200 miljardia euroa. Eläkkeistä aiheutuvaa vastuuta on tosin nelinkertainen määrä, koska eläkkeet on rahastoitu osittain. Omistajana ja sijoittajana tämmöinen Jätti olisi kotimaan sijoitusympäristössä pahimmillaan kuin norsu posliinikaupassa.
Jätin näkökulmasta miljardin euron sijoitus olisi käytännössä pienin, jolla olisi merkittävää vaikutusta sijoitusomaisuuden tuottoon. Näin suuria sijoituskohteita ei Suomessa montaa ole, ainakaan jos sijoitustuottoja halutaan. Realisoidessaan kotimaista omaisuutta Jätti olisi niin suuri myyjä, että sen toiminta vaikuttaisi hintatasoon. Käytännössä Jätin täytyisi sijoittaa lähes yksinomaan ulkomaille tai hajauttaa omaisuutensa hoidon pienemmiksi palasiksi eri sijoitustiimien/rahastojen hoitoon.
Työeläkelaitokset ovat suurimpia kotimaisia institutionaalisia sijoittajia. Kun niitä on useita, pysyy myös kotimainen sijoitusmarkkina elinvoimaisempana. Erilaiset, erikokoiset, ja eri tavoin toimivat eläkelaitokset ovat niin vakuutettujen kuin vakuutuksenottajien etu, koska tällöin niin sijoitus- kuin operatiiviset riskit on hajautettu useaan koriin. Jätillä ei välttämättä olisi kannusteita tehokkuuteen, hyviin sijoitustuottoihin tai palveluinnovaatioihin.
Jos halutaan, että työeläkejärjestelmä pysyy tehokkaana ja elinvoimaisena, tarvitaan laitosten välistä kilpailua sijoitustuotoilla, tarjottavilla palveluilla ja toiminnan tehokkuudella. Suurin haaste hajautukselle ovat eläkkeiden hoidon kustannukset.
Työeläkejärjestelmä tarvitsee riittävän määrän tehokkaita eläkelaitoksia — niin yhtiöitä, säätiöitä kuin kassoja — pysyäkseen vireänä. Pidetään eläkejärjestelmä hajautettuna, monipuolisena ja kilpailtuna.