Elina Sonninen: Syrjimätön työelämä on jokaisen oikeus

Rasisminvastainen viikko pysäyttää tärkeän äärelle: työelämässä ei saa olla sijaa syrjinnälle. Syrjimättömyys on ensimmäinen välttämätön edellytys sille, että yritys voi lähteä kehittämään aidosti monimuotoista organisaatiota. Monimuotoisuus puolestaan heijastuu monilla myönteisillä tavoilla yrityksen kulttuuriin ja myös liiketoiminnallisiin tuloksiin, kirjoittaa EK:n vastuullisuusasiantuntija Elina Sonninen.

Työ itsessään ei syrji – työ haluaa vain tulla tehdyksi. Siksi myöskään työpaikan ihmisten, käytäntöjen tai arkisen kulttuurin ei tule syrjimistä sallia.

Miten syrjimätöntä työyhteisöä sitten rakennetaan? Olennaista on luoda selkeät pelisäännöt, jotka auttavat luomaan turvallisen työympäristön. Kaiken lähtökohtana on tasa-arvoa tukeva henkilöstöpolitiikka sekä syrjintää ehkäisevät menettelytavat sekä niiden kouluttaminen henkilöstölle.

Myös ilmapiirin ja kulttuurin on tuettava sitä, että epäkohtia tai huolenaiheita voi ottaa matalalla kynnyksellä puheeksi ja niihin voidaan puuttua myös ennaltaehkäisevästi. Työpaikka, jossa häirinnälle luodaan nollatoleranssi, auttaa houkuttelemaan ja sitouttamaan osaajia ja tuo yritykselle myös monia muita hyötyjä.

Syrjimättömyys on ensimmäinen välttämätön edellytys sille, että yritys voi lähteä kehittämään aidosti monimuotoista ja henkilöstöä osallistavaa organisaatiota. Monimuotoisuudella eli diversiteetillä tarkoitetaan ihmisten erilaisuutta ja yksilöllisyyttä esimerkiksi iän, sukupuolen, kansalaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai kielitaustan mukaan.

Pelkän monimuotoisuuden edistäminen työyhteisössä ei riitä, vaan on tärkeää, että jokainen yhteisön jäsen kokee kuuluvansa joukkoon, olevansa arvostettu ja pystyy vaikuttamaan asioihin sekä saa äänensä kuuluviin taustastaan huolimatta. Tällöin työyhteisö on osallistava eli inklusiivinen.

Työyhteisön monimuotoisuudella on tutkitusti yhteys yrityksen saavuttamiin liiketoiminnallisiin hyötyihin. Business Finlandin tilaaman Kulttuurisen monimuotoisuuden hyödyt -tutkimuksen (Innolink 2022) mukaan kansainvälisten työntekijöiden rekrytoinnin kautta saavutettiin mm.  liikevaihdon kasvua, uusia asiakkaita ja verkostoja. Lisäksi kansainvälistä työvoimaa työllistävät yritykset arvioivat muita yrityksiä huomattavasti useammin liiketoimintansa kasvaneen merkittävästi viimeisten viiden vuoden aikana.

Kun työvoimasta on pulaa ja vaatimukset työntekijöiden osaamiselle kasvavat, yritykselle on tärkeää kyetä houkuttelemaan parhaimmat työntekijät ja sitouttamaan heidät. Muista maista rekrytoimalla voi laajentaa rekrytointipoolia ja löytää juuri sellaisia työntekijöitä, jotka auttavat yritystä esimerkiksi vastaamaan monimuotoisen asiakaskunnan tarpeisiin tai rakentamaan kansainvälisiä yhteyksiä ja kauppaa.

Kansainväliseen rekrytointiin ja työpaikan kansainvälistymiseen on saatavilla palveluita esimerkiksi TE-toimistojen kautta. Erityisesti pk-yrityksille on suunnattu valmennuksia työnantajakuvan ja rekrytointiosaamisen kehittämiseksi. Myös työntekijöiden asettautumiseen sekä suomen tai ruotsin kielten opetukseen on saatavilla tukea. Lisätietoa palveluista: Työnantajille – Work in Finland.