Heikinheimo bloggaa: Keinoja työllisyyden lisäämiseen löytyy – tätä koria ei ole vielä pengottu

Tiistaina 14.1. valtioneuvoston nimittämä tutkimus- ja innovaationeuvosto (TIN) istuu ensimmäistä kertaa uuden pääministerin Sanna Marinin puheenjohtamana. Agendalla on varmasti tilannekuvan luominen. Voin vakuuttaa arvoisa pääministeri, että osaamisen ja innovaatiotoimien suhteen tilannekuva on harvinaisen selvä. Suomella on kaikki valttikortit käsissä palauttaa itsensä innovaatiotoiminnan kärkijoukkoihin. Tärkein niistä on elinkeinoelämämme halu tutkia ja kehittää.

Meillä on hyvä teknologinen valmius, halu kasvaa ja tehdä yhteistyötä sekä yli poliittisten raja-aitojen ulottuva tuki asiallemme. Hallitusohjelmaan kirjattiin oikeansuuntaisia, mutta vielä riittämättömiä rahoituspäätöksiä. Nyt tarvitaan selkeä tiekartta ja lisää konkreettisia tekoja vakuuttamaan yrityksensä isoja strategisia päätöksiä miettivä johto siitä, että seuraavan kasvuvaiheen kehittäminen tehdään juuri Suomessa. Tätä odotamme ja olen vakuuttunut, että näin TIN myös valtioneuvostoa neuvoo tekemään.

Viime viikolla julkaistu EK:n investointitiedustelu kertoo teollisuuden TKI-investointien varovaisesta kasvusta. Palvelualojen kehittämistoiminnan laajuutta tämä tiedustelu ei kaikilta osin kata. Tiedämme kuitenkin, että digitalisoituneissa yrityksissä juuri palvelutoiminnan kehittämistä tapahtuu merkittävästi. Tiedämme myös, että julkiset innovaatiopanostukset siivittävät yksityisiä investointeja ja varmistavat yhteistyön erikokoisten yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kesken.

Arvoisa pääministeri Sanna Marin, nämä investoinnit valtiolta kannattavat – ne ovat todellisia tulevaisuusinvestointeja. Osaamisen ja innovaatiotoiminnan kiihdyttämisen kautta valtiolla on käsissään työkalu, jolla on isoja tutkittuja hyviä vaikutuksia. Innovaatiorahoituksen panoksilla syntyy uusia työpaikkoja hämmästyttävän hyvällä hyötysuhteella. Alle 10 000 euroa julkista rahaa riittää synnyttämään kokonaan uuden pysyvän työpaikan yrityksen uuteen liiketoimintaan. Tämä on fakta, joka on riippumattomissa tutkimuksissa useasti todistettu. Edellytyksenä tietenkin on, että yrityksen kehitysprojekti onnistuu ja saadaan syntymään kaupallisesti kannattava ratkaisu. Työpaikkojen lisäksi tuottavuus kasvaa, uusi liiketoiminta tuo sekä vientiä, että vaurautta kotimarkkinoille. Verotuottojen kautta pystytään rahoittamaan hyvinvointiyhteiskuntamme palveluja.

Kaikesta hyvästä huolimatta innovaatiotoiminta ei ole itsetarkoitus, se on keino. Tätä keinoa tarvitaan juuri tänään, kun hallitus ja suomalainen elinkeinoelämä etsii toimivia ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjuntaan, hakee hiilineutraalia tulevaisuutta, kehittää teknologioita ja palveluja eri alojen tarpeeseen. Paluu innovaatiotoiminnan johtotähdeksi on mahdollinen, tehdään se yhdessä – Suomessa.