Heikinheimo bloggaa: Vetovoimaa, työllisyyttä ja pitovoimaa
Suomi kiinnostaa ulkomaisia opiskelijoita. Heidän on pystyttävä tulemaan maahan ja jäämään työmarkkinoillemme nykyistä helpommin. He lievittävät kasvavaa huippuosaajapulaa elinkeinoelämässä. Automaattinen työlupa tutkinnon suorittaneille olisi hyvä alku. Tarvitsemme heitä tekemään meistä suomalaisista monikulttuurisempia – tarvitsemme diversiteettiä sen jokaisessa ulottuvuudessa. Todellinen integroituminen edellyttää kielen oppimista. Kotoutuminen voi alkaa jo opintojen aikana, ja prosessi jatkua työmarkkinoilla sekä vapaa-ajalla. Kuka lanseeraisi kaikille avoimen verkkokurssin ”Elements of Finnish language”?
Vuosittain reilu 4 000 ETA-maiden ulkopuolelta tulevaa opiskelijaa ottaa vastaan koulutuspaikan suomalaisessa korkeakoulussa. Vuosi valmistumisen jälkeen heistä liki 1 000 on poistunut maasta. Oikeastaan he käyvät siis vain kääntymässä, sillä valtaosa heistä suorittaa opintonsa todella rivakkaa tahtia.
Nämä opiskelijat tulevat ETA-maiden ulkopuolelta, missä ovat myös suurimmat yritystemme kasvumarkkinat. He maksavat opiskelustaan lukukausimaksua, eikä heidän virtansa ole juurikaan tyrehtynyt lukukausimaksun käyttöön oton seurauksena. Lukukausimaksukeskustelun kauhuskenaariot eivät siis ole toteutuneet. Tällä hetkellä tulijoita olisi enemmän, mutta lupaprosessit ovat tukossa. Suosituimmat aineet, joissa opiskellaan ovat ammattikorkeakoulupuolella insinöörin ja tradenomin koulutus. Yliopiston puolella opiskellaan eniten tekniikan alaa ja myös filosofian maisteriksi, joka harhaanjohtavasta nimestään huolimatta tarkoittaa yleensä luonnontieteitä. Potentiaalia siis on. EU-maiden opiskelijoita ei suomalainen tutkintokoulutus juurikaan houkuttele, vaikka heille se olisi ilmaista. Mutta onneksi tapaamme EU-maista tulevia opiskelijoita korkeakoulujen Erasmus-vaihdokkaina.
Jos opintojen aikana syntyisi kontakteja työelämään ja kaikki saisivat automaattisesti työluvan valmistuttuaan, työmarkkinoille olisi mahdollista saada vuosittain ainakin 1 000 koulutettua nuorta aikuista. He toisivat työpaikoille diversiteettiä ja myös monipuolisempaa kielitaitoa. Näistä nuorista aikuisista on mahdollista kasvaa monipuolisia huippuosaajia kansainvälistyvään Suomeen. Tällä hetkellä opiskelija voi opiskeluluvan päätyttyä hakea enintään vuoden mittaista oleskelulupaa työnhakua tai yrityksen perustamista varten. Prosessi on opiskelijalle monipolvinen ja lisää hankaluutta tuo edellytys osoittaa toimeentulo työnhaun ajalta. Työmarkkinoille jääminen on siis mahdollista, mutta olemme tehneet siitä turhan vaikeaa.
Olen itsekin asunut ja opiskellut ulkomailla ja tiedän varsin hyvin, että integroituminen vieraaseen yhteiskuntaan tapahtuu paikallisen kielen kautta. Suomea on mainostettu ajatuksella, että täällä englannilla pärjää. Monessa asiassa pärjääkin, ovathan esimerkiksi kurssit, joille opiskelijat tulevat englanninkielisiä. Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus. Vaikka suomalainen viranomainen auttaa jo veroasioissakin kiinankielellä, hallinnon virallinen kieli on toinen. Tällä hetkellä ulkomaisten opiskelijoiden opintoihin ei kuulu suomen kielen opintoja. Kuka lanseeraisi vaikkapa suuren suosion ja kansainvälisen menestyksen saavuttaneen Helsingin yliopiston ja Reaktor Oy:n ”Elements of AI” tyyppisen kaikille avoimen MOOCin suomen kielen oppimiseksi? Kurssi täytyisi suunnitella vain kerran ja kaikille avoimena sen voisi suorittaa kuka vaan opiskelun aikana tai myöhemmin työpaikalta.