Juho Mäki-Lohiluoma: Islannin kansanäänestys avaa keskustelun EU:n laajentumisesta
Islantilaiset äänestävät lauantaina siitä, haluaako maa jatkaa vuonna 2013 jäädytettyjä EU-jäsenyysneuvotteluitaan. Laajentuva EU on Suomen ja suomalaisen elinkeinoelämän etu.
Islanti päättää lauantaina, palaako se neuvottelupöytään. Kansanäänestyksessä kysytään vain neuvottelujen jatkamisesta, eli neuvoteltu jäsenyyssopimus vietäisiin aikanaan erilliseen äänestykseen. Tulos on aidosti auki. Viimeisissä mielipidemittauksissa kyllä- ja ei-leirit ovat käytännössä tasoissa.
Islannissa keskustelu on kiertynyt samojen kysymysten ympärille, joihin neuvottelut kaatuivat viime vuosikymmenellä. Näitä ovat erityisesti kalastus, maatalous ja suvereniteetti. Maailma ympärillä on kuitenkin muuttunut. Venäjän hyökkäyssota, arktisen alueen kiristyvä kilpailu ja sääntöpohjaisen järjestelmän rapautuminen ovat tuoneet turvallisuuden ja kumppanuuksien arvon uudella tavalla keskusteluun myös Reykjavíkissa.
EK suhtautuu EU:n laajentumiseen myönteisesti. Muuttunut maailmantilanne korostaa laajentumisen merkitystä Euroopan vakaudelle, mutta kyse on myös taloudesta, kuten suuremmista sisämarkkinoista, mahdollisesti laajemmasta euroalueesta ja uusista kasvumahdollisuuksista. Jokainen uusi jäsenmaa tarkoittaa suomalaisyrityksille yhtenäisempää toimintaympäristöä kaupassa, palveluissa ja investoinneissa. Mahdollisuuksia liittyy myös työvoiman saatavuuteen ja osaajien liikkuvuuteen. Islannin kohdalla potentiaalinen hyöty on toki pienempi kuin vaikkapa Ukrainan, sillä Islanti on jo ETA-jäsenenä pitkälti osa Euroopan sisämarkkinoita, mutta hyöty on yhtä kaikki olemassa.
Islannilla on lisäksi erityinen merkitys pohjoismaiselle yhteistyölle. Islannin elinkeinoelämän järjestöt tekevät jo nyt tiivistä yhteistyötä EK:n ja muiden pohjoismaisten järjestöjen kanssa myös EU-asioissa. Islannin EU-jäsenyys kasvattaisi osaltaan paitsi Suomen ja Pohjoismaiden, myös pohjoismaisen elinkeinoelämän painoarvoa Brysselissä.
EU:n laajentumisen on perustuttava jäseneksi pyrkivän omiin ansioihin
Vaikka EU:n laajentumisen hyödyt lähtökohtaisesti ylittävät sen luomat haasteet, ei laajentuminen kuitenkaan ole itseisarvo. Laajentumisen on perustuttava kunkin hakijamaan omiin ansioihin ja jäsenyyskriteerien täyttämiseen. Oikeusvaltiokehitys, unionin perusarvot ja EU-lainsäädännön noudattaminen ovat kaiken lähtökohta, eikä näistä voida tehdä kompromisseja.
Islannille tämä ei ole haaste, mutta muille jäsenyyttä kohti pyrkiville, siis erityisesti Ukrainalle, Moldovalle ja Länsi-Balkanin maille, se sitä on. Ansioperusteisuudesta on tältä osin pidettävä kiinni ja löydettävä silti keinoja prosessissa etenemiseen. Asteittainen integroituminen sisämarkkinoihin voi olla toimiva välivaihe, kunhan hakijamaan oikeudet ja velvollisuudet pysyvät tasapainossa ja polku viettää edelleen riittävällä vauhdilla kohti tavoitteena olevaa täysjäsenyyttä. Ukrainan osalta erityisesti maan jälleenrakennus on tässä keskeinen työkalu. Kun EU-jäsenyyden vaatimukset huomioidaan jo etupainotteisesti, jälleenrakennus ja jäsenyysprosessi tukevat toisiaan.
Olennainen kysymys on myös se, kuinka valmis EU itse on laajentumiseen. Jäsenmäärän kasvaessa päätöksenteko- ja toimintakyvyn säilyttäminen vaatii unioni sen ja päätöksenteon uudistamista. Konkreettisia keinoja on. Määräenemmistöpäätöksiä tulisi lisätä esimerkiksi ulkosuhteissa ja pakotteissa. Tiiviimpää yhteistyötä voidaan tarvittaessa viedä eteenpäin alkuvaiheessa pienemmänkin maajoukon voimin. Oikeusvaltioperiaatteen rikkomisesta on tultava seuraamuksia jäsenmaille. Komission esitys ulottaa oikeusvaltioehdollisuus kaikkeen EU-rahoitukseen seuraavalla rahoituskehyskaudella on tässä oikeansuuntainen. Perusarvoista piittaamattomalta jäsenvaltiolta on myös voitava nykyistä herkemmin evätä äänioikeus neuvostossa ja viime kädessä sen on voitava johtaa unionista erottamiseen.
Äänesti Islanti lauantaina miten tahansa, jatkuu keskustelu unionin laajentumisesta vilkkaana.