Juho Mäki-Lohiluoma: Ruotsin vaalit eivät ravistele maan EU-linjaa
Sunnuntain valtiopäivävaalit tuskin tuovat Ruotsin EU-linjaan muutoksia, vaikka hallitus vaihtuisikin. Edes ruotsidemokraatit eivät ole isoa irtiottoa EU-kysymyksissä hakeneet. Ruotsi on Suomen tärkeimpiä kumppaneita mm. sisämarkkinoiden kehittämisessä, sääntelyn keventämisessä ja EU:n budjettia koskevissa kysymyksissä.
Ruotsia on viime vaaleista asti johtanut keskustaoikeistolainen vähemmistöhallitus, jota maan toiseksi suurin puolue ruotsidemokraatit on tukenut hallituksen ulkopuolelta niin sanotun Tidö-sopimuksen mukaisesti. Vastineena tuestaan ruotsidemokraatit ovat päässeet vaikuttamaan hallituksen politiikkaan.
Gallupit ovat koko vaalikauden näyttäneet vasemmisto-oppositiolle johtoa ja ennustaneet vallanvaihtoa, mutta ero on syyskuun mittauksissa kaventunut. Vaalituloksesta on tulossa tiukka ja hallituksen muodostamisesta vaikeaa.
Ruotsissa on pitkä perinne vähemmistöhallituksista ja todennäköistä on, että sellaiseen päädytään myös sunnuntain vaalien jälkeen. Prosessi voi kuitenkin kestää pitkään.
Aiemmin oikeistoblokkiin luettu keskustapuolue ei näytä pitävän moderaattien puheenjohtajaa ja nykyistä pääministeriä Ulf Kristerssonia itselleen mahdollisena pääministerivaihtoehtona. Toisaalta keskustapuolue ei myöskään tunnu hyväksyvän laitavasemmistolaista vasemmistopuoluetta hallitukseen. Vasemmistopuolue, joka monesti on tukenut sosiaalidemokraattien muodostamia hallituksia niiden ulkopuolelta, puolestaan vaatii itselleen ministerisalkkuja. Sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Magdalena Andersson ei tällaisia ole puolueelle luvannut.
EU-linja säilynee vaalituloksesta huolimatta
Vaalikamppailua on Ruotsissa käyty mm. taloudesta, hyvinvoinnista, rikollisuudesta ja maahanmuutosta. EU-keskustelu loistaa poissaolollaan. Esimerkiksi perinteisten pääpuolueiden moderaattien ja sosiaalidemokraattien vaaliohjelmissa EU-asioita ei käsitellä juuri lainkaan. Toisaalta tämä ei ole ihme, sillä Ruotsin EU-politiikan nurkkapultit tuntuvat olevan tiukasti kiinni hallituspuolueista riippumatta.
Ruotsi on EU:ssa nettomaksaja, joka on johdonmukaisesti vastustanut EU-budjetin kasvattamista ja uusia omia varoja. Laaja konsensus on myös kauppapolitiikkaa, sisämarkkinoita, Ukrainan tukea ja EU:n laajentumista koskevista kysymyksistä. Linja on suomalaisen elinkeinoelämän näkökulmasta myönteinen.
Edes ruotsidemokraatit, joka ajoi vielä 2010-luvulla kansanäänestystä EU-erosta, ei enää ole vaatinut rajua suunnanmuutosta maan EU-linjaan. Nykyisen hallituksen kanssa tehty Tidö-yhteistyö on osaltaan tuonut puoluetta lähemmäs muuta puoluekenttää myös EU-politiikassa. Puolueen nykyinen ohjelma keskittyy mm. EU-lainsäädännön päälle tehdyn kansallisen lisäsääntelyn purkamiseen ja pienempään EU-budjettiin.
Perääntyykö Ruotsi sääntelyn sujuvoittamisessa?
Vaikka erot Ruotsin puolueiden välillä eivät ole suuria, niitä kuitenkin löytyy. Sosiaalidemokraattien hallitus pitäisi maan EU-budjettilinjasta kiinni mutta nostaisi ilmasto- ja sosiaalisen ulottuvuuden agendan vahvemmin EU-politiikkansa kärkeen. Linja olisi myös selvästi varovaisempi tai jopa osin kielteinen suhteessa sääntelyn sujuvoittamiseen. Ruotsi ja ruotsalaiset mepit ovat olleet teemassa aloitteentekijöitä, joten muutos voisi vaikuttaa myös laajemmin EU:ssa. Sitäkin tärkeämpää on Suomen nostaa omaa profiiliaan, jotta hyvät tavoitteet eivät huku muun agendan alle.
Suomen ja suomalaisen elinkeinoelämän näkökulmasta myös Ruotsin hallitusneuvotteluiden kestolla on väliä. Jos hallituksen muodostuminen pitkittyy, Ruotsi on syksyn EU-neuvotteluissa toimitusministeristön varassa juuri, kun mm. MFF-rahoituskehys, päästökauppalainsäädäntö ja omnibus-esitykset etenevät. Toimitusministeristökin voi vaikuttaa, mutta helpompaa se on, jos maassa on toimintakykyinen hallitus, jolla on oma vahva linja.