Kestävää kasvua kiertotaloudesta – pohjoismainen keskustelu Euroopan parlamentissa

Kiertotalous on avainasemassa tarjoamassa ratkaisuja globaaliin ilmastonmuutokseen ja luonnonvarojen niukkuuteen. Euroopan komission on määrä julkaista uusi Kiertotalouden toimintaohjelma osana Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa keväällä 2020. EK pohjoismaisine sisarjärjestöineen järjesti asian tiimoilta Brysselissä seminaarin.

Tulevassa strategiassa avainsektoreita ovat: rakennus- ja purku-, elintarvike-, tekstiili-, liikenne- ja elektroniikkasektorit. Monella yrityksellä on jo kiertotalouteen perustuvaa liiketoimintaa, mutta EU-sääntely on vaarassa laahata perässä. Ratkaisematta ovat mm. jätteiden esteetön siirto maiden rajojen yli, kun materiaalia käytetään uusioraaka-aineena ja tekstiilisektorilla uusien kuitujen sujuva rekisteröinti EU:ssa.

Seminaaria, johon oli ilmoittautunut 80 osallistujaa, emännöivät MEPit Henna Virkkunen, Pernille Weiss (DK) ja Arba Kokalari (SWE).,. Euroopan Komission edustaja kertoi maaliskuussa julkaistavasta kiertotalous toimintaohjelmasta. Se on jaettu kolmeen strategiseen osaan, joissa tarkastellaan 1) Tuotteiden elämänkaarta 2) Valittuja rakennus-, purku-, elintarvike-, tekstiili-, liikenne-, ja elektroniikkasektoreita sekä 3) Horisontaalisia haasteita kuten sitä, miten EU voi pysyä kiertotaloudessa maailman edelläkävijänä.

Neljä pohjoismaista yritystä kertoivat puolestaan liiketoiminnastaan ja haasteista, joita he kohtaavat kiertotalouteen liittyen. Tekstiiliteollisuutta koskeva selkeä sääntelyn pullonkaula on uusien kuitujen rekisteröinti, johon EU:ssa saattaa kulua 18-24 kk kun USA:ssa siihen menee 2-6 kk. Tämän seurauksena tuotteen markkinoille saaminen viivästyy merkittävästi. Jos Eurooppa aidosti haluaa pysyä kiertotalouden edelläkävijänä, on uusia tuotteita saatava markkinoille ja liiketoimintaa skaalattava mahdollisimman nopeasti. Yrityksiä huolestuttaa myös kierrätetyn raaka-aineen saatavuus, ja uusioraaka-aineen sujuva kuljettaminen maan rajojen yli. Kierrätettyä raaka-ainetta ei tulisi kohdella jätteenä, kunhan se ei aiheuta terveys- tai turvallisuusuhkaa. Akkuteollisuuteen liittyen EU:n tulisi asettaa kunnianhimoisempia kierrätystavoitteita, laatia strategia kestävien raaka-aineiden saatavuudesta sekä olla tiukempi EU-alueelta poistuvien akkujen asianmukaisen kierrätyksen suhteen. Yhteisymmärrys vallitsi myös siitä, että innovointia on edistettävä julkisten hankintojen ja rahoituksen avulla.