Tiina Haapasalo: Liikenneinfraan saadaan ennätysinvestoinnit
Suomen uusi hallitus tuo liikenneväylille reippaasti yli kahden miljardin euron lisärahoituksen. Hallitus lupaa myös laajasti muita toimia, joilla vahvistetaan Suomen logistista kilpailukykyä, parannetaan arkiliikenteen sujuvuutta sekä vähennetään liikenteen päästöjä, kirjoittaa EK:n johtava asiantuntija Tiina Haapasalo.
Uusi hallitus investoi liikenneväyliin ennen näkemättömällä tavalla, kun valtion omaisuuden myynnistä saatavilla tuloilla lisätään liikenneväylien rahoitusta noin 2,3 miljardilla eurolla (nettolisäys). Teitä ja ratoja perusparannetaan ja investointikohteiden joukossa on useita pääteitä ja rataverkkoa.
Myös vihreän siirtymän investointiaalto saa vauhtia, kun Länsirannikon infrapaketti mahdollistaa teollisuusrakentamisen ja tuotannon logistiikkaa. Sotilaallisen liikkuvuuden EU-rahoituksen hyödyntämiseen varaudutaan jo kesän aikana lisätalousarviolla.
Suurten ratahankkeiden osalta hallitus tekee pelin selväksi: Suomiradan linjauksesta luovutaan ja päärataa kehitetään nykyisellä paikallaan. Valtakunnallisesti merkittävä Lentoradan suunnittelu käynnistyy, Turun tunnin junan rakentaminen aloitetaan ja Itäradan hankeyhtiön toiminta jatkuu.
Liikenneinfran lisäksi hallitusohjelmassa on useita muita elinkeinoelämälle tärkeitä linjauksia. Logistinen toimintavarmuus ja kriisinkestävyys tulee osaksi liikenneverkon kehittämistä ja vaihtoehtoisia kuljetusreittejä kehitetään. Merenkulun kilpailukyvystä huolehditaan puolittamalla väylämaksun pysyvästi vuodesta 2024 alkaen. Lentoliikenteen kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä on myös tarkoitus parantaa.
Tieliikenteen vihreää siirtymää edistetään monin keinoin ja uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitetta kasvatetaan portaittain.
EK:n tavoitteena on ollut, ettei tieliikenteen veroja nosteta tai oteta käyttöön uusia veroja tai maksuja. Jos ilmastotoimissa edetään EU:ta nopeammin, tulee lisäkustannukset tasoittaa yrityksille. Tämä on myös hallitusohjelman linjaus: liikennepolttoaineiden hinta ei nouse hallituksen toimenpiteiden seurauksena, vaan päinvastoin, hallitus keventää polttoaine- ja ajoneuvoverotusta.
Kaiken kaikkiaan hallitusohjelma vahvistaa liikennelinjauksilla kasvua, investointeja, työllisyyttä, logistista kilpailukykyä sekä arjen liikenteen sujuvuutta, samalla kun liikenteen päästöjä vähennetään.