Pohjoisen liikenneyhteydet ovat Suomen portti länteen
Pohjoisten maakuntien uusi vuoteen 2036 tähtäävä liikennestrategia nostaa saavutettavuuden ja logistisen toimintavarmuuden keskiöön liikenneyhteyksien kehittämisessä. Strategiassa ollaan aivan oikeilla jäljillä: pohjoisen liikenneyhteydet tuovat toimintavarmuutta Suomelle ja koko läntiselle Euroopalle. Niiden merkitys korostuu entisestään muuttuneessa geopolitiikan tilanteessa, kirjoittavat EK:n johtava asiantuntija Tiina Haapasalo ja BusinessOulun yhteyspäällikkö Juuso Rönnholm 18.1.2024 Kalevassa.
Pohjoinen alue kytkee Suomen maayhteyksin Ruotsiin ja Norjaan, ja siksi alueen liikenneyhteyksien kehittäminen on tärkeää koko Suomelle turvallisuudelle sekä huolto- ja toimintavarmuudelle. Tällä hetkellä lähes koko Suomen ulkomaankauppa kulkee meritse Itämeren kautta. Mikäli tämä meriliikenne häiriintyy, olemme vakavissa ongelmissa. Itämeren merenkulun vakavista uhkista kertoi muun muassa Ruotsin merivoimien komentaja Sälenin turvallisuuskonferenssissa tammikuun alussa.
Aivan olennaista olisi nyt varmistaa se, että Suomi saisi pohjoisen kautta väylän ja yhteydet Atlantille. Näin veisimme myös Venäjän käsistä yhden painostuskeinon ja vahvistaisimme Suomen mainetta hyvänä investointikohteena epävarmoina aikoina.
Geopolitiikan muutosten rinnalla toinen syy pohjoisen infran kehittämiseen on talouskasvu – vihreän siirtymän investoinnit kohdistuvat merkittäviltä osin pohjoiseen. Elinkeinoelämän keskusliiton dataikkuna osoittaa, että Pohjois-Suomessa on energiamurrokseen liittyviä investointiaikeita lähes 30 miljardin euron arvosta vuoteen 2030 mennessä. Nämä vihreän siirtymän hankkeet eivät voi toteutua ilman merkittävää panostamista liikenneväyliin ja logistiikkareitteihin.
Pohjoisen maaperässä on merkittävissä määrin mineraaleja, joita tarvitaan akkuteollisuudessa. Akkutuotannon kasvu edellyttää kaivosteollisuutta, jonka edellytys puolestaan on raskaita kuljetuksia kantava tie- ja rataverkko. Tuulivoimahankkeiden lisääntyessä tarvitaan niiden rakentamisvaiheessa monenlaisia vaativia erikoiskuljetuksia. Samoin vedyntuotannolle on tarjottava aikanaan turvalliset kuljetukset. Myös Nato-jäsenyys lisää liikennettä pohjoisilla alueilla.
Pohjoiset maakunnat painottavat lisäksi alueen lentoliikenneyhteyksiä, jotka mahdollistavat elinkeinoelämän ja kansainvälisen matkailun kasvun. Pohjoisessa matkailun merkitys on suuri ja kasvun näkymät vahvat. Myös lentoliikenne osaltaan sitoo meitä länteen.
Pohjoiset alueet ovat paitsi yhteistyössä, myös kilpailussa keskenään. Ruotsikin kaavailee merkittäviä panostuksia Pohjois-Ruotsin liikenneyhteyksiin vihreän teollisuuden investointiaallon edellytysten mukaisesti. Ruotsi ja Norja molemmat investoivat Narvikin satamaan johtavaan malmirataan ja Ruotsi myös uusien jäänmurtajien hankintaan.
Kaiken kaikkiaan Pohjoisen liikennestrategia on tärkeä avaus koko Suomen kannalta, ja se tulee huomioida valtion liikenneinfran investointiohjelmien rahoituksessa ja EU-rahoituksen hyödyntämisessä.
Tiina Haapasalo
johtava asiantuntija
Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Juuso Rönnholm
yhteyspäällikkö
BusinessOulu
Kirjoitus julkaistiin Kalevassa 18.1.2024