Tuomas Ylitalo: Pelastetaan alueelliset yrityspalvelut
Yrityksille on taattava kotikunnasta riippumatta yhtäläinen pääsy julkisten rahoitus- ja kehittämispalveluiden, innovaatiorahoituksen sekä vienninedistämisen piiriin. Näiden tulevaisuus on edelleen monelta osin auki, kun Suomessa valmistellaan TE-palveluiden hajauttamista kuntiin. Yrittäjyysasiantuntijamme Tuomas Ylitalo vetoaa alueellisten yrityspalveluiden puolesta Kauppalehdessä julkaistussa kirjoituksessa 30.1.2024.
Suomessa valmistellaan massiivista aluehallintouudistusta, jonka myötä työvoima- ja elinkeinopalvelut siirtyvät vuoden 2025 alussa valtakunnallisesta ohjauksesta kuntien ja niiden muodostamien työllisyysalueiden vastuulle. Samalla ELY-keskukset korvataan elinvoimakeskuksilla. Muutos koskettaa käytännössä jokaista suomalaista pk-yritystä.
Reformi on käynnistetty edellisen hallituksen toimesta. Tuolloin uudistukselle valittiin selkeä prioriteetti: päätettiin panostaa korostetulla tavalla henkilöasiakkaisiin ja työvoimapalveluihin. Sen sijaan muut yrityksille tarkoitetut elinkeinopalvelut sivuutettiin uudistuksessa käytännössä kokonaan.
Nykyisen hallituksen käsissä on tehdä tarvittavat korjausliikkeet ennen kuin uudistukset astuvat voimaan. Työ- ja elinkeinoministeriöllä tulee olla valmistelussa aivan keskeinen rooli, sillä kasvun vauhdittaminen on juuri tämän ministeriön ydintehtäviä.
Mitä sitten pitäisi tehdä? Aivan ensisijaisinta olisi varmistaa ylipäätään se, että myös yrityspalvelut saadaan uudistuksen fokukseen.
Työvoimapalvelut ovat vain yksi osa yritysten tarvitsemaa palvelupalettia. Yrityksille on taattava kotikunnasta riippumatta yhtäläinen pääsy esimerkiksi rahoitus- ja kehittämispalveluiden, innovaatiorahoituksen sekä vienninedistämisen piiriin. Näiden tulevaisuus on edelleen monelta osin auki.
Vaikeuskerrointa lisää uudistuksen alkuperäinen lähtökohta eli palvelujärjestelmän hajauttaminen kuntien ja työllisyysalueiden vastuulle. Hajautus on iso haaste, kun työvoiman liikkuvuutta ja yritysten kasvua pitäisi päinvastoin lisätä yli aluerajojen.
Uudistuksen onnistumisen kannalta onkin välttämätöntä, että elinkeinopalveluiden kokonaisuutta johdetaan jatkossakin kokonaisuutena, vaikka niitä kuntavetoisesti järjestetäänkin. Tulee luoda ohjausjärjestelmä, jolla kunnat sitoutetaan panostamaan yrityspalveluihin ja takaamaan niiden yhdenvertainen saatavuus kaikkialla Suomessa. Kapean alueellisen osaoptimoinnin sijaan kunnat ja työllisyysalueet on saatava ajamaan myös koko maan etua.
Tähän Suomi-tason synergiaan tarvitaan valtakunnallista johtamista ja tehokasta yhteistyötä. Esimerkiksi vientipalveluissa on aivan elintärkeää taata saumaton palveluketju ”maakunnista maailmalle”. Yhteistyö on välttämätöntä myös, jotta resursseja voitaisiin hyödyntää tehokkaasti yli kuntarajojen ja päällekkäisyyksiä välttää.
Mikäli kunnat eivät pystyisi ottamaan riittävää vastuuta yrityspalveluista ja niiden kehittämisestä, tulisi vastaavasti alueellisten elinvoimakeskusten (entisten ELY-keskusten) roolia vahvistaa.
Hallitusohjelmassa on sitouduttu tuplaamaan yrittäjävetoisten Mittelstand-yritysten eli 50–499 henkilöä työllistävien yritysten määrä vuosikymmenen loppuun mennessä. Julkiset alueelliset yrityspalvelut pitää virittää nyt niin, että ne aidosti tukevat näiden kasvuhakuisten yritysten laajentumista ja kansainvälistymistä.
Kirjoitus on julkaistu Kauppalehdessä 30.1.2024