Työvoiman vaihtuvuudessa on suuria alakohtaisia eroja
Työvoiman vaihtuvuus on luonnollinen ilmiö, johon on monia eri syitä. Työssä olevat vaihtavat työpaikkaa tai alaa, ja yrityksiin tulee uutta työvoimaa, kun juuri valmistuneet opiskelijat tai työttömänä olleet työllistyvät. Toisaalta työvoimasta poistutaan eläkkeelle ja yrityksistä jäädään työttömäksi, jos työt jostain syystä loppuvat. Vaihtuvuus on siis jossain määrin myös suhdanteista riippuvainen ilmiö.
EK:n palkkatilastoaineisto antaa mahdollisuuden vertailla vaihtuvuuden suuruutta toimialoittain ja henkilöstöryhmittäin. Tarkastelun kohteena on ns. bruttovaihtuvuus, toisin sanoen yrityksissä aloittaneet ja lopettaneet henkilöt vuoden aikana riippumatta tulon tai lähdön syystä.
Kokonaiskuvaa katsottaessa suuri ero vaihtuvuudessa löytyy teollisuuden ja palvelualojen välillä. Teollisuudessa keskimääräinen vaihtuvuus oli toimihenkilöillä noin 12 ja työntekijöillä noin 15 prosenttia jaksolla 2016-2017. Sen sijaan palvelualoilla vaihtuvuusprosentti oli keskimäärin noin 20, joillakin aloilla enemmänkin. Myös rakentamisen työntekijöillä vaihtuvuus oli suhteellisen suurta.
Tärkein syy palvelualojen suurelle vaihtuvuudelle on niiden tehtävä- ja henkilöstörakenteessa. Esimerkiksi kaupassa, ravintoloissa tai vaikkapa päiväkodeissa työskentelevistä suuri osa on nuoria henkilöitä, joille ensimmäinen työtehtävä on usein lyhytaikainen ja toimii askelmana työuralla eteenpäin. Palvelualoilla on myös suhteellisen paljon pieniä yrityksiä, ja pienissä yrityksissä vaihtuvuus on tilastojen mukaan vilkkaampaa kuin suurissa.
Henkilöstön vaihtuvuus heijastuu myös keskimääräisen työsuhteen pituuteen. Rakentamisessa ja palveluissa noin puolet vuonna 2017 voimassa olleista työsuhteista oli kestänyt alle viisi vuotta, kun taas teollisuudessa alle viiden vuoden pituisia työsuhteita oli noin kolmannes. Yli 25 vuoden pituisia työsuhteita oli teollisuudessa 16, rakentamisessa viisi ja palvelualoilla seitsemän prosenttia.
Kansainvälisiä tilastovertailuja vaihtuvuudesta on niukasti. Ruotsin elinkeinoelämää edustavan Svenskt Näringslivin mukaan sen jäsenyrityksissä vaihtuvuus oli noin 20 prosenttia teollisuudessa ja noin 40 prosenttia kaupassa ja hotelli- ja ravintola-alalla vuosina 2016–2017, mikä on selvästi enemmän kuin EK:n jäsenyrityksissä. Eri maiden välisiin vertailuihin on kuitenkin syytä suhtautua tietyllä varauksella, sillä tilastointimenetelmissäkin voi olla eroja.
- Julkaisu: Henkilöstörakenteet 2017
Viikon kysymys: Miten henkilöstön vaihtuvuutta mitataan?
Viikon graafi: Henkilöstön keskimääräinen vaihtuvuus 2016–2017