EK ja Sivista: Osaamisen ja innovaatioiden rahoitukseen tarvitaan uskottava kansallinen suunnitelma
Suomi tarvitsee uutta osaamista sekä talouden kestävään elpymiseen että menestyäksemme kansakuntana. EK ja Sivistystyönantajat peräänkuuluttavat nyt uskottavaa rahoitustiekarttaa, jolla ns. neljän prosentin tavoite toteutetaan.
Parhaillaan on päätettävänä valtion budjetti, EU:n elpymisrahaston kansalliset painopisteet sekä EU:n oma monivuotinen rahoituskehys. Nämä kaikki antavat välineitä TKI-toiminnan lisäämiseksi. Myös keväällä laadittava julkisen talouden monivuotinen suunnitelma on elintärkeä, sillä sen avulla rakennetaan pidemmän aikavälin näkymää, arvioi Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies.
”Hallituksen on laadittava pikaisesti suunnitelma TKI-investointien nostamiseksi tavoiteltuun neljän prosentin tasoon BKT:sta. Julkisen talouden suunnitelma on luonteva paikka tehdä se. Olemassa oleva kansallinen TKI-tiekartta antaa hyvät suuntaviivat, mutta sen toteuttamiselta uupuu rahoitus. Tarvitsemme puheiden sijaan päättäväisiä toimia. ”
Sivistystyönantajien toimitusjohtaja Teemu Hassinen varoittaa laskemassa liikaa EU:n varaan:
”EU-elpymisraha on ainutkertainen panostus, jonka varaan ei voi jättäytyä. Pitkällä tähtäimellä koulutus- ja innovaatiopanostukset ovat joka tapauksessa kansallisen rahoituksen varassa.”
Verrattuna esimerkiksi asukasmäärältään samankokoiseen Tanskaan Suomi on tippunut kyydistä nopeasti. Vuonna 2012 sekä Suomi että Tanska käyttivät TKI-toimintaan noin 7,5 miljardia euroa. Vuonna 2018 Suomi käytti edelleen tuon 7,5 miljardia, mutta Tanska 10 miljardia.
”Yrityksille suunniteltu verovähennys TKI-yhteistyöhön korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa on hyvä täsmäisku. Jotta vähennyksen potentiaali saadaan varmasti käyttöön, on verovähennyksen lisäksi tarpeen kohdistaa rahoitusta myös korkeakouluille”, huomauttaa Hassinen.
Korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäyksessä on varmistettava laatu
Korkeakoulut ovat keskeisessä asemassa osaamisen tuottamisessa. Korkeakoulutetun työvoiman tarpeen arvioidaan kasvavan siten, että 50 prosentilla uudesta työvoimasta tulisi olla korkea-asteen tutkinto vuoteen 2030 mennessä. Laajasti on tunnistettu myös tarve lisätä TKI-osaamista.
Korkeakoulut ovat lisänneet koulutuspaikkoja vastatakseen kysyntään, mutta rahoitusta uusien opiskelijoiden kouluttamiseen on osoitettu vain kahdeksi vuodeksi. Tässäkin kohtaa tarvitsemme rahoitukseen pidempää näkymää, sanoo Teemu Hassinen.
”Aloituspaikkojen lisäämiseen täytyy saada pysyvä rahoitus. Kasvava valmistuneiden määrä ei auta Suomea, jos samalla joudutaan tinkimään koulutuksen laadusta.”
