EK: Komission ilmastolakiesitys ja vuoden 2050 päästötavoite ovat viime vuosien merkittävin ilmastoteko EU:ssa
Ilmastolakiehdotus tuo yrityksille kaivattua ennakoitavuutta naulatessaan kiinni vuoden 2050 ilmastoneutraalisuuden, arvioi Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies.
EU:n ilmastopolitiikan pitkäjänteisyys ja pysyvyys nousivat aivan uudelle tasolle, kun komissio julkaisi tänään asetusehdotuksensa EU:n uudeksi ilmastolaiksi. EU:sta tulee sen myötä ensimmäinen Pariisin sopimuksen allekirjoittaja, joka kirjaa vuotta 2050 koskevan ilmastotavoitteen sitovalla tavalla lakiin. EU:n ilmastolaki on tärkeä osa EU:n Green deal -ohjelman toteuttamista.
EU ilmaisee ilmastotavoitteensa nyt uuden käsitteen kautta: tavoitteena on saavuttaa ns. ilmastoneutraalisuus eli päästöjä ei syntyisi enempää kuin niitä pystytään sitomaan. Kasvihuonekaasut ja niitä sitovat hiilinielut tulee saada tasapainoon vuoteen 2050 mennessä. Nieluja ovat esimerkiksi metsät, hiilidioksidin käyttö erilaisissa tuotteissa ja varastointi meren pohjaan.
Komission lakiesitys on erittäin kunnianhimoinen mutta samalla toteutuksen osalta joustava, kiittää EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies:
”Selvää on, että päästövähennysten on oltava huomattavia. Komissio ei kuitenkaan ota kantaa siihen, mikä on päästöjen ja nielujen suhde. Tärkeintä on saada ne tasapainoon eli päästöt kompensoitua vuoteen 2050 mennessä. Tämä jättää tilaa kehittää innovatiivisia ja kustannustehokkaita keinoja tavoitteeseen pääsemiseksi. ”
Suomen elinkeinoelämä tukee Pariisin ilmastosopimusta ja 1,5 asteen ilmastopolitiikkaa ja on sitoutunut tarvittavien toimien toteuttamiseen, korostaa Häkämies.
”Olemme vaikuttaneet etulinjassa sen puolesta, että EU sitoutuu ilmastoneutraalisuuden saavuttamiseen vuoteen 2050 mennessä ja kannattaneet tämän tavoitteen kirjaamista lakiin. Ilmastokysymyksen ratkaiseminen tulee vaatimaan yrityksiltä massiivisia investointeja ja siksi tarvitaan näkymää pitkälle eteenpäin. Välttämättömiä ovat myös kannusteet tutkimus- ja kehityspanostuksiin, joita tarvitaan merkittävässä määrin. ”
Komissio esittää myös itselleen oikeutta määritellä päästövähennysten polku vuodesta 2030 vuoteen 2050, mikä herättää epäilyksiä. Se tarkoittaa ohituskaistaa päästövähennystavoitteiden asettamisessa esimerkiksi vuodelle 2040. Kyseinen ehdotus ei saane hyväksyntää Euroopan parlamentissa ja jäsenmaiden neuvostossa, vaikka itse 2050 tavoitteesta onkin jo yksimielisyys.
Vientiyritysten kilpailuedellytyksistä huolehdittava
Ilmastolain toteuttaminen tarkoittaa, että EU:n globaali ilmastoetumatka kasvaa entisestään. Tämä hyödyttää suomalaisia vientiyrityksiä, jotka kehittävät tai käyttävät puhtaita teknologioita. Samalla kuitenkin kasvaa myös kilpailukykykuilu, jos EU:n ulkopuoliset maat eivät lähde tiukentamaan omia ilmastotavoitteitaan.
Siksi on tärkeää, että EU pystyy vähentämään maailmanmarkkinoilla toimivien vientiyritystensä kilpailuhaittaa. Päästöoikeuksien ilmaisjako ja epäsuorien sähkökustannusten hyvitys ovat osoittautuneet toimiviksi keinoksi tasoittaa pelikenttää. Samalla ne vähentävät hiilivuodon riskiä eli sitä, että tuotanto tehtäisiin EU:n ulkopuolella kasvattaen päästöjä. Sen sijaan rajalla perittävien tuontituotteiden hiilitullien tarpeellisuutta tulisi tarkkaan harkita ja vaikutuksia selvittää.
Valitettavasti komission esitykseen ei sisältynyt ns. offset-mahdollisuutta eli sitä, että EU hyväksyisi päästövähennystoimia myös silloin, kun ne toteutetaan muualla maailmassa. Tämä globaali ulottuvuus toisi ilmastotoimiin kustannustehokkuutta ja vauhdittaisi eurooppalaisten ilmastoratkaisujen maailmanlaajuista hyödyntämistä. Tähän olisi tärkeää palata myöhemmässä vaiheessa, kun ilmastolakia seuraavan kerran päivitetään.
Vaikutuksia kansalliseen ja globaaliin ilmastopolitiikkaan
Myös Suomessa valmistellaan ilmastolain uudistamista. EK kannustaa selvittämään, kuinka komission esittämää ilmastoneutraalisuuden määritelmää ynnä muita keskeisiä periaatteita voisi hyödyntää kansallisessa lainsäädännössä.
EU:n edetessä omissa tavoitteissaan on tarpeen vaikuttaa myös globaaliin ilmastopolitiikkaan ja edistää hiilen hinnoittelun edistymistä maailmalla. Tähän tarjoutuu vaikuttamisen paikka YK:n ilmastokokouksessa marraskuussa Glasgow’ssa. Suomen ja EU:n olisi tärkeää toimia sen puolesta, että ilmastokokouksessa päästäisiin sopuun kansainvälisen markkinamekanismin käytöstä ja että EU:n ulkopuoliset maat nostaisivat päästövähennyslupaustensa tasoa.
