EK:n pilottitutkimus: Työsopimuslain muutoksilla 20000 potentiaalista työpaikkaa
Hallituksen työsopimuslakiin ehdottamat muutokset loisivat lähitulevaisuudessa karkean arvion mukaan edellytyksiä jopa 20 000 uuden työpaikan syntymiselle. Esitykset koeaikojen pidentämisestä, määräaikaisten työsopimusten tekemisen helpottamisesta ja takaisinottovelvollisuuden lyhentämisestä lisäisivät merkittävästi työnantajayrittäjien rekrytointiaikomuksia.
Suurimmat vaikutukset työllistämisaikomuksiin on määräaikaisten työsopimusten tekemisen helpottamisella. Lähes kolmannes yrittäjistä arvioi työllistävänsä lisää henkilöitä mikäli muutosehdotus toteutuisi. Koeaikojen pidentäminen lisäisi rekrytointiaikomuksia neljänneksellä ja takaisinottovelvollisuuden lyhentäminen 16 prosentilla yrittäjistä. Tiedot käyvät ilmi EK:n laajasta yrittäjätutkimuksesta, johon vastasi yhteensä 761 työnantajayrittäjää.
Tutkimuksesta vastannut EK:n johtava asiantuntija Jari Huovinen avaa tulosten taustoja:
– Arvio potentiaalisten työpaikkojen määrästä on suuntaa-antava, mutta osoittaa esitettyjen muutosten positiiviset vaikutukset. Tuloksia tulkittaessa on toki huomattava, että kyse on rekrytointiaikomuksista, joiden konkretisoituminen on riippuvainen myös monista muuttuvista tilannetekijöistä kuten yleinen taloudellinen tilanne sekä kysyntä- ja kilpailutilanne.
Yrittäjäsapluuna päätösten vaikutusarviointeihin
Tutkimuksessa tunnistettiin neljä tavoitteiltaan erilaista omistajayrittäjätyyppiä: sitoutujat, kehittäjät, hallitsijat ja säilyttäjät. Tulosten perusteella lähes puolet yrittäjistä on sitoutujia, jotka keskittävät voimavaransa yleensä yhteen yritykseen. Näille yrittäjille yritys on tärkeä osa omaa identiteettiä. Neljännes yrittäjistä taas on aktiivisesti uusiin mahdollisuuksiin tarttuvia ja usein kasvuhakuisia kehittäjiä. Saman verran on myös säilyttäjäyrittäjiä, joiden ensisijaisena tavoitteena on perinteiden jatkaminen ja yritystoiminnan jatkuvuuden turvaaminen. Harvinaisimpia ovat ensisijaisesti varallisuuden ja vaikutusvallan kasvattamiseen tähtäävät hallitsijayrittäjät, joita on alle kymmenen prosenttia kaikista työnantajayrittäjistä.
EK:n PK-johtaja Jouni Hakala pitää syntynyttä yrittäjätyypittelyä hyvänä lähtökohtana päätösten yrittäjävaikutusarvioinnin kehittämiselle.
– Nykyiset vaikutusarvioinnit tunnistavat yleensä heikosti yrittäjäkentän monimuotoisuuden. Tämän seurauksena vaikutusarviot tuottavat yleensä karkeita esityksiä siitä, miten erilaiset päätökset tai lainsäädäntöhankkeet tulevat vaikuttamaan elinkeinoelämään. Tarkkuustaso ei ole riittävä ja voi pahimmillaan johtaa virheellisiin päätöksiin tai aiheuttaa kasvun ja työllisyyden näkökulmasta keskeisille yrittäjäryhmille lisää rasitteita, Hakala tiivistää.
Tutkimuksen ovat toteuttaneet EK:n johtava asiantuntija, KTT Jari Huovinen ja Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun dosentti, KTT Juha Kansikas. Tutkimuksen aineisto kerättiin EK:n jäsenyrityksiin kohdistetulla kyselyllä helmi-maaliskuussa 2016. Yhteensä kyselyyn vastasi 914 yritystä. Vastaajista 761 oli yrittäjiä ja loput yritysten palkkajohtajia. Aineiston analysoimisessa hyödynnettiin yrityskoon ja päätoimialojen mukaan laskettuja painokertoimia, joiden ansiosta tulokset ovat yleistettävissä työnantajayritysten kokonaispopulaatioon (noin 88 000 yritystä).
