EK:n sääntelybarometri: Lähes 90 prosenttia yrityksistä näkee sääntelyn keventämisen vapauttavan voimavaroja liiketoiminnan kehittämiseen
EK:n kyselyn perusteella sääntely kuormittaa liiketoimintaa ja jarruttaa huomattavasti kasvua. Sääntelybarometriin vastanneista yrityksistä 89 prosenttia arvioi, että sääntelyn keventäminen vapauttaisi resursseja muun liiketoiminnan kehittämiseen. Sääntelyn keventyessä kasvumahdollisuuksien arvioi paranevan kolmeneljäsosaa vastaajista.
Sääntelybarometrin tulokset kertovat yritysten kokemusten sääntelystä heikentyneen. Enemmistö vastaajista (78 %) arvioi sääntelyn noudattamisen vaikeutuneen viime vuosina ja nykyisen sääntelyn vaikeuttavan liiketoimintaa (77 %). Vastaajat eivät myöskään usko sääntelyn kevenevän lähivuosina (79 %).
”Tulokset osoittavat, etteivät EU:ssa ja kansallisesti käynnistetyt sääntelyn sujuvoittamis- ja keventämistoimet vielä näy riittävästi yritysten arjessa. Yritysten heikko luottamus tilanteen paranemiseen kertoo, että toimilta odotetaan nykyistä selvästi enemmän vaikuttavuutta”, sanoo sääntelybarometrin toteuttamisesta vastannut EK:n asiantuntija Alex Tuominen.
Raportointi ja tiedonkäsittely kuormittavat eniten
Tietosuojasääntely on yritysten yleisimmin nimeämä hallinnollisen taakan lähde, ja sen nostaa esiin noin puolet vastaajista. Myös kestävyysraportointi sekä työelämä- ja työlainsäädäntö kuormittavat yrityksiä merkittävästi.
Yritysten mukaan hallinnollista taakkaa keventäisi tehokkaimmin raportointi- ja tiedonantovelvoitteiden vähentäminen. Tärkeinä toimina pidetään myös lainsäädännön tulkinnanvaraisuuden ja monimutkaisuuden vähentämistä sekä lupa- ja viranomaismenettelyjen sujuvoittamista.
”Tietosuojasääntely koskee laajasti koko yrityskenttää, joten sen sujuvoittamisesta saatavat hyödyt näkyisivät nopeasti monissa yrityksissä. EU:ssa käynnissä olevassa GDPR:n Omnibus-hankkeessa on tärkeää päästä konkreettisiin tuloksiin”, sanoo EK:n Yrityslainsäädäntö-vastuualueen johtaja Juho Mäki-Lohiluoma.
Kevennykset vauhdittaisivat investointeja, uudistumista ja työllistämistä
Sääntelyn vaikutukset ulottuvat hallinnollista työtä pidemmälle. Vastaajista 58 prosenttia kertoo sääntelyn hidastaneen tai estäneen kasvua tai uudistumista tukevia toimia viimeisen vuoden aikana.
Kaikissa yrityskokoluokissa vapautuvia voimavaroja suunnattaisiin etenkin kasvu- ja tuotannollisiin investointeihin. Suurissa yrityksissä korostuvat lisäksi TKI-toiminta sekä digitalisaation ja tekoälyn hyödyntäminen. Pienemmissä yrityksissä resursseja vapautuisi erityisesti työllistämiseen, TKI-toimintaan sekä myynnin ja markkinoinnin lisäämiseen.
EK: Suomelle tarvitaan pysyvä malli sääntelykustannusten mittaamiseen
Yksittäinen velvoite voi olla perusteltu, mutta velvoitteiden yhteisvaikutus voi muodostua yritykselle raskaaksi. Suomessa yrityksille sääntelystä aiheutuvia kustannuksia ei mitata valtionhallinnon tasolla järjestelmällisesti Ruotsin ja Tanskan tavoin. EK:n vuonna 2025 toteuttaman selvityksen mukaan sääntely aiheuttaa suomalaisille yrityksille vuosittain jopa 5,6–7,0 miljardin euron kustannukset.
”Sääntelykustannusten ajantasaisen mittaamisen ja seurannan tulee olla osa valtionhallinnon pysyvää toimintamallia. Se parantaisi päätöksenteon tietopohjaa ja tukisi samalla kansallista tavoitetta vähentää hallinnollista taakkaa 25 prosentilla”, Tuominen sanoo.
”Merkittävä osa yritysten kasvupotentiaalista jää nyt hyödyntämättä liiallisen sääntelyn ja byrokratian vuoksi. Mittaamisen rinnalle tarvitaan tavoitteellinen sääntelyn purkuohjelma, joka vähentää hallinnollista taakkaa ja vahvistaa yritysten kasvuedellytyksiä”, Mäki-Lohiluoma toteaa.
Tietoa kyselystä
EK:n sääntelybarometriin vastasi 5.8.–17.8.2026 yhteensä 412 yritystä. Kyselyn kohderyhmänä olivat kaikki EK:n toimialat ja kaiken kokoiset organisaatiot. Monivalintakysymyksissä vastaaja sai valita enintään kolme vaihtoehtoa, joten osuudet eivät summaudu sataan. Tulokset kuvaavat vastanneiden yritysten kokemuksia, eivät tilastollista otosta EK:n jäsenkunnasta.
