Joka neljäs jäsenyritys solminut oppisopimuksia

Lähes joka neljäs EK:n jäsenyritys käynnisti uusia oppisopimuksia vuosina 2014–2015. Yleisintä oppisopimuksen käyttö oli suurissa, yli 250 henkilöä, työllistävissä yrityksissä. Tärkein ja yleisin syy käyttöön on henkilöstön osaamisen kehittäminen, selviää EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelusta.

Puolet vastanneista yrityksistä piti henkilöstön ammattitaidon kehittämistä tärkeimpänä syynä oppisopimuksen käyttöön. Toiseksi merkittävin syy oli uusien osaajien rekrytointi ja kouluttaminen yrityksen tarpeiden mukaisesti. Oppisopimus on yritykselle myös hyvä keino sitouttaa ja motivoida henkilöstöä.

Merkittävimmät oppisopimuksen käytön esteet liittyvät riittävien ja osaavien ohjausresurssien varmistamiseen yrityksissä sekä byrokraattiseksi ja raskaaksi koettuun hallintoon. Tämä korostuu erityisesti pk-yrityksissä, joissa saattaa olla hankala irrottaa käsipareja opiskelijan ohjaukseen ja paperityöhön. Jotta pk-yritykset saataisiin käyttämään oppisopimusta nykyistä enemmän, tulisi opettajien jalkautua aktiivisesti yrityksiin ja toimia työpaikkakouluttajan tukena. Myös työsopimuslaissa on useita rajoitteita käytön lisäämiselle.

Oppisopimus osana ammatillisen koulutuksen uudistusta

Hallituksen kärkihankkeena meneillään olevan ammatillisen koulutuksen reformin keskeisiä periaatteita ovat osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys.

– Lähtökohtana tulee olla yritysten osaamistarpeisiin vastaaminen ja siten yritysten kasvun ja kilpailukyvyn tukeminen. Elinkeinoelämä tarvitsee uudistuvaa osaamista, kun esimerkiksi globalisaatio ja digitalisaatio muuttavat ammatteja ja työn tekemisen tapoja. Kyselymme mukaan oppisopimus pystyy vastaamaan tähän, ja sille on tilausta yrityksissä, sanoo johtaja Riikka Heikinheimo Elinkeinoelämän keskusliitto EK:sta.

Viime vuosina maassamme on ollut tavoitteena lisätä nuorten oppisopimusopiskelijoiden osuutta. Tällä hetkellä noin viidennes oppisopimusopiskelijoista on alle 25-vuotiaita.

– Mikäli halutaan madaltaa yritysten kynnystä palkata nuoria oppisopimukseen, on alkuvaiheen palkkausta tuettava voimakkaammin. Nykyisen koulutuskorvauksen taso on riittämätön suhteessa yritykselle aiheutuviin kustannuksiin ja työmäärään. Nuori tarvitsee enemmän ja erilaista ohjausta kuin kokeneempi, Heikinheimo toteaa.

Asiakaslähtöisyyttä digitalisaation avulla

Ammatilliseen koulutukseen ja oppisopimukseen tarvitaan digiloikka. Digitaalisia välineitä ja ratkaisuja tulee hyödyntää monipuolisesti niin opiskelussa, yrityksen ja oppilaitoksen yhteistyössä kuin työssä oppimisen ohjauksessa.

– Työnantajan hallinnollista työtä tulee keventää rakentamalla oppisopimukseen yhden luukun periaatteella toimiva digitaalisen asioinnin palvelu. Tämä on kyselyn perusteella yksi keino lisätä yritysten halukkuutta käyttää oppisopimuskoulutusta, esittää Heikinheimo.

Tiedot perustuvat EK:n vuosittaiseen Henkilöstö- ja koulutustiedusteluun. Otospohjaisessa tiedustelussa oli mukana noin 3 000 yritystä ja tiedot kerättiin loka–marraskuussa 2015.

• Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista – EK:n jäsenyritysten kokemukset ja tarpeet (pdf)
• Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista -kuvasarja (pdf)

Lue myös: Keskusjärjestöt: Koulutussopimuksesta oppisopimuksen rinnalle ei-työsuhteinen koulutusmuoto (tiedote 4.3.2016)