Komission päästökauppaehdotus tarjoaa jatkuvuutta ilmastotoimille ja huomioi myös yritysten kilpailukykyä

Komission tuore esitys päästökaupan uudistamisesta tarjoaa elinkeinoelämän kaipaamaa jatkuvuutta, jota yritykset tarvitsevat edetäkseen puhtaassa taloudessa ja energiasiirtymässä. Komissio haluaa säilyttää päästökaupan aseman vahvana, kun EU tähtää vuoden 2040 ilmastotavoitteeseensa. Myönteistä on, että yritysten kilpailukyky huomioidaan nyt aiempaa paremmin. Paljon vaikuttamista tarvitaan yhä, sillä jäsenmaiden ja parlamentin neuvotteluvaiheesta on tulossa ankara.

EU:n päästökaupan (ETS 1) pelisääntöjä uudistetaan 2030-lukua varten, jotta EU:n vuodelle 2040 asetettu 90 prosentin nettopäästövähennystavoite saavutetaan.

Suomen elinkeinoelämä on vaikuttanut päästökaupan jatkuvuuden puolesta: vaikka järjestelmässä on kehitettävää, tulisi päästökaupan suurista linjoista pitää kiinni sekä ilmastotavoitteen että kilpailukyvyn tukemisen suhteen. Suomi on edennyt pitkälle energiasiirtymässä ja siksi sääntelyn jatkuvuus on tärkeää niin maamme suhteellisen kilpailukyvyn, investointien houkuttelun kuin vientikysyntämme näkökulmasta.

EK:n ensiarvioita komission päästökauppaesityksestä 17.7.

• On hyvä, että päästökauppa linjattu EU:n 90 prosentin nettopäästövähennystavoitteeseen 2040. Tämä antaa yrityksille ennakoitavuutta puhtaan siirtymän investointeihin. Tärkeää on, että päästöoikeuksia jää yhä jäljelle myös vaikeasti vähennettäville päästöille.
• Uusia teknologioita saadaan käyttöön. Hiilidioksidin talteenoton ja pysyvän varastoinnin vahvempi rooli päästökaupassa on elinkeinoelämän mielestä kannatettava avaus ja Suomelle mahdollisuus. Myös hiilidioksidin uudelleenkäyttö mainittu jätteenpolton yhteydessä.
• Kansainvälisiä ilmastoyksiköitä saa hyödyntää 2 prosenttia vuodesta 2036 eteenpäin. EK pitää tätä hyvänä, koska niitä saatetaan tarvita tuomaan päästövähennyksiin joustoa ja kustannustehokkuutta erityisesti vaikeissa päästövähennyskohteissa.
• Teollisuuden kilpailukykyä on huomioitu osin onnistuneesti. On myönteistä, että päästöoikeuksien ilmaisjaolle esitetään jatkoa, vaikkakin hieman huolta herättää sen kasvanut ehdollisuus. llmaisjakoa tulisi jatkossakin käyttää nimenomaan kilpailukykyhaitan kompensointiin.
• Sähköistämisen tuen jatko ja huutokauppatulojen käyttö vähähiilistämiseen ovat molemmat tarpeellisia. Päästökaupan epäsuorien kustannusten osalta Suomessa olisi tärkeää jatkaa energiavaltaisen teollisuuden sähköistämistukea ja ohjata päästökaupan huutokauppatuloja takaisin toimialojen vähähiilistymiseen.
• Meri- ja lentoliikenteen sekä jätteenpolton ehdotuksissa on sekä hyviä että huolestuttavia elementtejä. EK pitää myönteisenä EU-laajuista päästöhinnoittelua yhdyskuntajätteen poltolle. Samoin kannatamme kestävien polttoaineiden tukimahdollisuuksia meri- ja lentoliikenteessä. Sen sijaan lentoliikenteen päästökaupan laajentaminen EU:n ulkopuolelle on haasteellinen ehdotus.

Nyt päästökauppaehdotus siirtyy jäsenmaiden ja parlamentin käsittelyyn, josta odotetaan ennennäkemättömän kovaa vääntöä. Lähikuukausien aikana on tärkeää vaikuttaa eritoten tasapainoisen lopputuloksen puolesta, korostaa EK:n johtava asiantuntija Kati Ruohomäki:

”Suomalaisittain on olennaista, että päästökauppasektorin osuus EU:n 90 prosentin tavoitteesta pysyy ehdotetun mukaisena. Muutoin puhtaaseen siirtymään jo investoineiden yritysten asema heikkenisi. Lisäksi se siirtäisi painetta päästökaupan ulkopuolisille sektoreille – ilmastotoimia jouduttaisiin tekemään entistä enemmän esimerkiksi liikenteessä, mikä tulisi kalliiksi.”

Komissio julkisti tänään myös suunnitelmansa EU:n sähköistämiseksi ja esityksen verkkotariffeista. EU:n viitteelliseksi sähköistämistavoitteeksi esitetään 46 prosenttia loppuenergian käytöstä vuonna 2040, mikä kaksinkertaistaisi nykytason 23 prosenttia. EK pitää kunnianhimoista tavoitetta kannatettavana, sillä sähköistäminen on aivan keskeinen keino päästä eroon fossiilisista polttoaineista niin teollisuudessa, liikenteessä kuin muillakin aloilla.