Mikko Pukkinen: Ei äkkijarrutusta, mutta uskottavia päätöksiä rakenneuudistuksista

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Mikko Pukkinen odottaa, että maan hallitus tekee maaliskuun kehysneuvotteluissa uskottavia päätöksiä pitkän tähtäimen rakenneuudistuksista ja menoja hillitsevistä toimista.

Päätöksillä tulee vahvistaa talouskasvua ja yritysten toimintaedellytyksiä, sillä talouden tervehdyttämiseen on vain yksi kestävä lääke: työ ja työpaikat.

– Suomessa ei ole tarvetta äkkijarrutukseen eli rajuihin leikkauksiin tässä ja nyt, keskellä matalasuhdannetta. Julkisen velan nopea kasvu ja koko Euroopan yllä leijuva epäluottamus edellyttävät kuitenkin uskottavia rakenteellisia uudistuksia ja sitoutumista pitkäjänteiseen menokuriin. Julkistalouden velkaantuminen on käännettävä selvään laskuun kuluvan hallituskauden aikana. Aiemmat päätökset eivät riitä, Pukkinen painotti keskiviikkona Helsingissä EK:n Suhdannebarometrin julkistamistilaisuudessa.

– Jos välttämättömiä rakenneuudistuksia ei nyt tehdä, myös Suomella on edessä raju talouden kiristys ja hallitsematon äkkipäätösten tie.

Pukkinen muistutti, että Suomi nauttii parhaasta AAA-luottoluokituksesta ja sen myötä matalista koroista. Myös Suomi on kuitenkin tarkkailuluokalla, eikä nykyinen korkotaso ole itsestäänselvyys. Korot vaikuttavat huomattavasti siihen, miten onnistumme tulojen ja menojen tasapainottamisessa.

Työurat pidemmiksi, kuntatalous terveeksi

Pukkisen mukaan työurien pidentäminen on keskeinen luottamusta lisäävä rakenneuudistus. On välttämätöntä, että työmarkkinajärjestöt ja hallitus saavat nopeasti aikaan pitkäjänteisen kokonaisratkaisun, joka pidentää työuria, turvaa työeläkejärjestelmän rahoituksen ja varmistaa riittävän eläketurvan hallitusohjelman mukaisesti.

– Työmarkkinajärjestöillä on vahvat näytöt siitä, että ne ovat aiemmin pystyneet työeläkejärjestelmän vastuulliseen kehittämiseen. Nyt on jälleen näytön ja yhteistyön paikka. Toivottavasti järjestöjen neuvottelut saavat lähiviikkoina varauksettoman tuen myös maan hallitukselta.

Pukkinen peräsi samalla avointa, rakentavaa ja kylmät tosiasiat tunnustavaa keskustelua kuntarakenteesta. Nykyistä suuremmat kuntayksiköt vahvistaisivat palvelutuotannon taloudellista pohjaa. Sirpaleinen kuntarakenne ei tue kuntapalvelujen kehittämistä ja palvelutuotannon tehostamista. Nyt on keskustelun aika. Sitten tarvitaan ripeitä päätöksiä.

– Verorahat on käytettävä entistä tehokkaammin niin kunnissa kuin valtiollakin. Tehtäviä on priorisoitava ja etsittävä parhaita ratkaisuja tervettä kilpailua hyödyntäen. Talouden kasvua ja investointimahdollisuuksia ei saa polkea hätiköidyillä päätöksillä veronkorotuksista. Tavoitteena tulee päinvastoin olla, että kokonaisveroaste kääntyy laskuun hallituskauden lopulla. Samalla verotuksen painopistettä on siirrettävä edelleen pois työn, osaamisen ja yrittämisen verotuksesta.

– Niukkuuden keskelläkin on pidettävä huolta yritysten kilpailukyvystä. Yritysten kasvua ja investointeja voidaan vauhdittaa esimerkiksi t & k -verokannusteella ja kasvuyrittäjyyden kannustimella.

*************************

• Suhdannebarometrijulkaisuun (pdf)
• Alueellisiin tuloksiin (pdf)