Seuraava hallituskausi ratkaisee vihreiden investointien edellytykset

Alkavan hallituskauden aikana luodaan perusta sille, kuinka Suomen talous ja teollisuus pystyy menestymään vihreässä siirtymässä seuraavina vuosikymmeninä. Vuoden 2035 ilmastotavoitteessa ei kannata ottaa takapakkia juuri nyt, kun investointiaalto on saatu voimallisesti liikkeelle. Huoli herää siitä, että Suomen tahti hiipuu, kun Ruotsin kaltaiset kilpailijat painavat kaasua ja valtiontukikilpailu USA:ssa ja EU:ssa nostaa päätään.

Ilmasto- ja energiakäänne on aikamme merkittävin teollinen vallankumous – maat, kunnat ja yritykset jakautuvat edelläkävijöiksi ja sopeutujiksi. Positiivista on, että Suomella on edellytykset suoranaiseen läpimurtoon uudessa ympäristökestävässä taloudessa. Se auttaisi pelastamaan maamme työllisyyttä, vientiä, kansantaloutta ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa.

Investoinnit tehdään vuosikymmeniksi – ilmastopolitiikka ei saa horjua ja tuoda epävarmuutta markkinoille

Onnistuminen kilpistyy yritysten investointihankkeisiin: saadaanko niitä houkuteltua juuri Suomeen ja pääsevätkö ne etenemään maaliin asti.

Tässä EK korostaa toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen mukaan kahta asiaa ylitse muiden: investointiympäristön kilpailukykyä sekä ilmastopolitiikan ennakoitavuutta yli hallituskausien.

”Valtiontuilla emme pysty kilpailemaan. Sen sijaan valttikortiksi pitää rakentaa Euroopan ylivertaisin investointiympäristö. Elinehtona ovat määrätietoisesti läpivietävät uudistukset liittyen investointiluvitukseen, osaajien saatavuuteen ja innovaatiojärjestelmän tuloksellisuuteen. Kohtuuhintaisen vähäpäästöisen sähkön saatavuus taas edellyttää tuulivoiman lisärakentamista. Tämä kaikki on nähtävä kansallisena talkoona, johon tarvitaan politiikan päättäjien ohella laajasti myös muut julkisen sektorin avaintahot mukaan”.

Yhtä tärkeää on energia- ja ilmastopolitiikan suunnan horjumattomuus, alleviivaa Häkämies.

”Kyse on massiivisen mittakaavan investoinneista, joita tehdään useiden vuosikymmenien päähän. Siksi Suomen kannattaa pitää kiinni vuoden 2035 ilmastotavoitteesta. Tavoitteen toteuttaminen tekee Suomesta myös vähähiilisen talouden pilottimarkkinan. Se tarjoaa suomalaisyrityksille kotimaista kysyntää ja elintärkeitä referenssejä, jotta ne voivat laajentaa toimintaansa vientiin”.

Vientimarkkinoilla toimien Suomi pystyy parhaimmillaan moninkertaistamaan myös aikaansaamamme päästövähennykset eli kasvattamaan Suomen positiivista hiilikädenjälkeä.

Muut maat haastavat Suomea

Suomella on vihreään kasvuun erinomaiset lähtökohdat ja kymmenien miljardien eurojen investointiputki vaikuttaa lupaavalta. Kisa kuitenkin kovenee, kun muut maat nostavat rimaa.

Suora kilpailija löytyy länsinaapurista: Ruotsi imee vihreän teollisuuden suurhankkeita ennennäkemättömässä laajuudessa muun muassa puhtaassa vedyssä, hiilivapaassa teräksessä ja akkuteknologiassa.

Yksistään Pohjois-Ruotsissa on suunnitteilla vihreän siirtymän investointipäätöksiä yli 100 miljardin euron arvosta. Suomessa investointeja on vireillä yli 50 miljardin euron arvosta, kun mukaan lasketaan EK:n dataikkunasta löytyvien teollisten hankkeiden ohella myös investoinnit sähkön tuotantoon ja siirtoon.

Kilpailu kiristyy myös EU:n sisällä ja toisaalta suhteessa USA:han. Isona kysymyksenä on valtiontukien roolin korostuminen Atlantin molemmin puolin. Sitä suuremmalla syyllä Suomen seuraavan hallituksen on panostettava kaikin toimin siihen, että erotumme eduksemme kilpailijamaita suotuisammalla investointiympäristöllä.