Tutkimus- ja kehittämismenoihin lisäys – riittävätkö toimenpiteet? 

Parlamentaarinen TKI-ryhmä julkisti työnsä lopputuloksen tänään. Kaikki eduskuntapuolueet sitoutuvat tavoitteeseen nostaa tutkimus- ja kehittämismenot 4% BKT:sta vuoteen 2030 mennessä. Jää nähtäväksi riittääkö sovitut toimenpiteet vakuuttamaan yritykset, jotka pohtivat minne tulevat isot TKI-toiminnot sijoitetaan. Tai vakuuttamaan kansainvälistä uraa tekevän huippututkijan Suomen edusta verrattuna muihin maihin.

Keinoina ryhmä esittää, että tutkimus- ja kehittämisrahoituksen nostamiseksi säädetään laki ja säädetään myös normaalia kehyskautta pidempi T&K-rahoituksen suunnitelma. Lisäksi esitetään pysyvän ja nykyistä laaja-alaisemman tutkimus- ja kehittämistoiminnan verokannustimen käyttöönottoa.

Yritykset tarvitsevat ennustettavan toimintaympäristön niiden siirtyessä seuraavaan tutkimus- ja kehitysvaiheeseen. Myös tiede ja vapaampi tutkimus tarvitsevat osuutensa julkisesta rahoituksesta.

“Olemme poikkeuksellisen hyvissä asemissa kehittämään todellisia ratkaisuja esimerkiksi ilmastokriisin selättämiseksi. Niitä ei löydetä ilman toimivaa teknologiaa. Tarvittavat muutokset ovat luonteeltaan suuria ja systeemisiä. Onnistuminen edellyttää kaikkien digitaalisten työkalujen täysimittaista hyödyntämistä”, korostaa EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.

TKI-järjestelmän tehtävä on tukea tavoitteellista toimintaa. Rahoituksen on oltava kilpailtua, ja aihepiirien avoimia. Tiukat teknologiset, tieteelliset tai toimialakohtaiset rajaukset estävät kansainvälisiä läpimurtoja ja karkottavat varteenotettavia toimijoita.

“Tuloksina pitää tavoitella konkreettista itsensä jollain aikataululla takaisin maksavaa hyötyä. Esimerkkinä näistä voidaan mainita yksityisen sektorin työpaikat, osaavat tekijät, tuottavuuden kasvu, uusi liiketoiminta, ja immateriaaliset oikeudet”, listaa Häkämies.