Yhteisvetoomus: Suomen menestys vaatii tieteen ennakoitavaa rahoitusta ja merkittäviä julkisia panostuksia innovaatiotoimintaan 

Maamme 13:n yliopiston hallitusten puheenjohtajat ja elinkeinoelämä vetoavat sen puolesta, että Suomen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) rahoitus nostettaisiin vuoteen 2030 mennessä 4 prosentin tasolle bkt:stä. Tiistaina 22.6. käynnistyy tätä koskeva parlamentaarinen työryhmä.

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI) on Suomelle elinehto. Se luo edellytykset elinkeinoelämän menestykselle ja taloudellisesti kestävälle tulevaisuudelle, johon myös ihmisten hyvinvointi ja palvelut nojaavat. Aiheen tärkeydestä vallitsee Suomessa poikkeuksellisen laaja yksimielisyys. Siihen yhtyvät niin tieteen kuin talouselämän edustajat: TKI-toiminnan rahoitus on viisasta investointia tulevaisuuteen ja hyvinvointiin.

Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi yhdessä mm. Tekniikan akateemiset TEKin ja Lääkäriliiton kanssa vaativat viime viikolla Suomen hallitukselta nopeita päätöksiä TKI-toiminnan kasvattamiseksi ja esittivät konkreettisia keinoja, joilla tiede sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminta vahvistuvat. Yhdymme täysin tähän näkemykseen.

Suomi tarvitsee panostuksia tieteeseen. Yliopistoissa tehtävän tieteellisen ja pitkäjänteisen perustutkimuksen rooli myös TKI-toiminnan perustana on keskeinen. Teknisiä, sosiaalisia ja kulttuurisia innovaatioita syntyy korkeatasoisen perustutkimuksen pohjalta. Jos tämä pohja puuttuu, menetämme asemamme kansainvälisessä kilpailussa. Epävarmuuden jatkuessa parhaat osaajat hakeutuvat muualle ja yritysten investointihalukkuus hiipuu.

Elinkeinoelämän keskusliiton tuoreen tutkimuksen mukaan teollisuusyritykset ovat valmiit investoimaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen, mutta sen lisäksi tarvitaan julkisia panostuksia ja tieteen vakaata ja ennakoitavaa rahoitusta.

On äärimmäisen tärkeää, että parlamentaarinen TKI-ryhmä löytää keinot tutkimus- ja innovaatiotoiminnan rahoituksen nostamiseksi neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tämän tulee tapahtua johdonmukaisesti ja hallituskausia pidemmällä aikavälillä. On välttämätöntä, että parlamentaarinen TKI-ryhmä katsoo keinoja monipuolisesti, eikä kohdista tukea ennalta valituille teemoille tai sektoreille.

Suomen vahvuus on erityisesti digitaalisten ja hiilineutraalin talouden teollisissa ratkaisuissa sekä muutosta tukevissa sosiaalisissa ja kulttuurisissa innovaatioissa. Kehitykseen tarvitaan laaja joukko eri alojen asiantuntijoita aina pk-yrityksiin asti. Yliopistojen rooli huippuosaajien ja tutkijoiden kouluttajina sekä ulkomailta Suomeen rekrytoitavien opiskelijoiden ja tutkijoiden kotouttajana on keskeinen. Yliopistojen ja elinkeinoelämän yhteistyöllä voidaan vahvistaa kansainvälisten osaajien mahdollisuuksia työskennellä Suomessa.

Odotamme valtiolta uskottavaa sitoutumisesta TKI-toiminnan kasvattamiseen kohti neljän prosentin bkt-osuutta. Elinkeinoelämä ja yliopistot ovat sitoutuneet ja valmiita kilvoittelemaan laadulla ja vaikuttavuudella Suomen menestyksen turvaamiseksi.

Suomalaisten yliopistojen hallitusten puheenjohtajat
Jannica Fagerholm, Hanken Svenska handelshögskolan
Tarja Halonen, Helsingin yliopisto
Ilkka Herlin, Tampereen yliopisto
Sakari Kallo, Oulun yliopisto
Mikko Kosonen, Aalto-yliopisto
Heikki Lehtonen, Taideyliopisto
Hannele Niemi, Lapin yliopisto
Lea Ryynänen-Karjalainen, Itä-Suomen yliopisto
Tuomo Rönkkö, LUT-yliopisto
Krista Varantola, Jyväskylän yliopisto
Ritva Viljanen, Turun yliopisto
Thomas Wilhelmsson, Åbo Akademi
Johnny Åkerholm, Vaasan yliopisto

Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Jyri Häkämies, toimitusjohtaja