Yksityisen kopioinnin hyvitysmaksu uudistuu digiaikaan

Elinkeinoelämä on tyytyväinen yksityisen kopioinnin hyvitysmaksun uudistamiseen. Uusi järjestelmä on aiempaa yksinkertaisempi, kustannustehokkaampi ja teknologianeutraalimpi. Suomella on nyt loistava tilaisuus kirittää EU:ssa vireillä olevaa hyvitysmaksun uudistamista digitaaliseen aikaan sopivaksi.

Vuosikausia valmisteltu hanke yksityisen kopioinnin hyvitysmaksun uudistamisesta hyväksyttiin eduskunnassa joulukuun alkupuolella.

Elinkeinoelämä pitää uudistusta erittäin tervetulleena ja myönteisenä edistysaskeleena tekijänoikeusmarkkinoiden ja -sääntelyn päivittämisessä analogisesta maailmasta digiaikaan.

Valtioneuvoston sitoutuminen järjestelmän uudistamiseen hallitusohjelman mukaisesti antaa Suomelle myös erinomaisen tilaisuuden rohkaista esimerkillään koko EU:ta – myös siellä on vireillä hyvitysmaksujärjestelmän uudistaminen, joka olisi tarpeen saattaa päätökseen osana uuden komission tavoitetta digitaalisten sisämarkkinoiden luomisesta.

Maksu valtion budjetista, tutkimustoiminta puolueettomaksi

Valtioneuvosto antoi marraskuun lopulla lakiehdotuksen tekijänoikeuslain muuttamisesta siten, että hyvitysmaksu yksityisen käyttöön kopioimisesta maksetaan vuodesta 2015 alkaen valtion budjetista eikä enää laitemaksuna.

Hyvityksen suuruus olisi 11 miljoonaa euroa vuosina 2015–2016, minkä jälkeen oikea taso määriteltäisiin yksityistä kopiointia mittaavien tutkimusten perusteella.

Uudistuksessa tutkimusten tekeminen siirretään Teosto ry:n hyvitysmaksuyksiköltä puolueettomalle tutkimuslaitokselle. Toimintaa valvomaan ja kehittämään perustetaan hallinnon ja sidosryhmien edustajista koostuva neuvottelukunta.

Hyvitysmaksun tutkimustoimintaa harjoittavaa sekä maksuja keräävää ja hallinnoivaa järjestöä ei siten enää tarvittaisi, vaan hyvitys suoritettaisiin suoraan opetus- ja kulttuuriministeriöstä nykyisten kohdentamisperiaatteiden mukaisesti suorina korvauksina oikeudenhaltijoille ja kollektiivikorvauksena yleisen kulttuurin tukemiseen.

Elinkeinoelämä toivoo, että uudistetuissa kopiointitutkimuksissa selvitetään vastaisuudessa yksityisestä kopioinnista tekijöille mahdollisesti aiheutuvan haitan määrää. Asiaa on kiirehditty vuodesta toiseen, mutta ilman tulosta. Voimassa oleva EU-sääntely toteaa, että jos yksityisestä kopioinnista aiheutuva haitta on vähäinen, perustetta hyvitykseen ei ole.

Yksinkertaisempaa ja tehokkaampaa hallinnointia

Uudistus keventää olennaisesti hyvitysmaksujärjestelmän hallinnointia ja kustannuksia. Hallinnolliset kustannukset ovat olleet suuret, lähempänä 2 miljoonaa kuin 1 miljoonaa euroa vuodessa. Nyt järjestelmä yksinkertaistuu ja muuttuu teknologianeutraaliksi. EK on tyytyväinen, että nämä uudistuksen keskeiset tavoitteet toteutuvat.

Laitevalmistajille ja kaupalle aiheutuneet sekä kopiointitutkimuksista, hyvityksen keräämisestä ja tilittämisestä kertyneet kulut ovat olleet vuositasolla miljoonia euroja. Hyvitysmaksun poistaminen laskee maksun piirissä olevien laitteiden ja tallennusalustojen kuluttajahintoja eli näiden laitteiden ”kilpailukyky” paranee hyvitysmaksuttomiin laitteisiin verrattuna.

Tällä hetkellä laitemaksun piiriin ovat kuuluneet muun muassa mp3-soittimet, tallentavat digiboksit ja ulkoiset kiintolevyt. Hyvitysmaksukertymä on vaihdellut viime vuosina 6,5 miljoonasta eurosta 7 miljoonaan, tänä vuonna se on noin 5 miljoonaa euroa.

Loikka digiajan kuluttajatottumuksiin

Tutkimustulokset osoittavat, että yksityinen kopiointi on vähentynyt selvästi viime vuosina. Tänä vuonna vähennystä on 20 prosenttia viime vuodesta.

Vastaavasti uusien lisensioitujen sisältöjen ja sisältöpalvelujen, kuten suoratoistopalvelujen (mm. Spotify ja Netflix), käyttö on kasvanut koko ajan. Oletettavaa on,
että kehitys jatkuu samansuuntaisena ja yksityiseen käyttöön kopioimisen tarve vähenee entisestään.

Suomi näyttämään esimerkkiä EU:lle

Edellinen Euroopan komissio käynnisti hyvitysmaksu-uudistuksen, jonka yhden keskeisen osa-alueen muodosti ex-komissaari Antonio Vitorinon laatima selvitys ja suositus. Tammikuussa 2013 valmistunut selvitys nostatti laajaa keskustelua myös EU-jäsenmaiden neuvostossa.

EK:n mielestä Suomella on nyt erinomainen mahdollisuus toimia hyvitysmaksujärjestelmän uudistamisen edelläkävijänä. Euroopan maista budjettirahoituksen ovat omaksuneet ennen Suomea Norja ja Espanja.

Tutustu

 

Lisätietoja:

Kommentit

Kommentoi